tiistai 30. joulukuuta 2008

Joulu meni jo!

Kotiuduttiin joulunvietosta mökillä toissa iltana. Joulu meni kutsumattomia jouluvieraita lukuun ottamatta mukavasti: myyrä nakerteli joka yö makuuhuoneen lattian alla. Nuku siinä sitten! Meillä oli nakki vireessä makkarissa joka yönseutu ja yksi saaliskin saatiin. Ja nakertelu senkuin jatkui.

Kotiinlähtöä pakatessa oli jo olo kuin karhulla talviunilta herätessä: päätä särki, silmiä kirvelsi ja ajatus juoksi kuin se kuuluisa täi tervassa. Vauva on herätellyt öisin vielä kotiin paluun jälkeenkin, joten en ole vielä pystynyt nukkumaan univelkoja pois. Ehkä tämä joskus taas rauhoittuu.

Oli joulussa mökillä toki hyvätkin puolensa. Järven jää oli melkein paljas lumesta, joten lapset pääsivät luistelemaan. Selkävesille ei uskallettu mennä jäitä kokeilemaan, mutta luistelujäätä riitti rannan tuntumassakin. Sauna on vielä vesivahinkoremontin jäljiltä kesken, joten saunoimme savusaunassa. Lauantai-iltana oli Tipun mielestä jännittävää saunoa, kun kiristyvä pakkanen sai jään vonkumaan. Tunnelma oli kieltämättä ainutlaatuinen.

Pari pakettiin päätynyttä tekelettä jäi joulun alla esittelemättä.
Tipun prinsessanukke. Ohje on "Neulo itse pehmeät lelut"-kirjasta (Fiona McTague), omin sovelluksin tietysti. Lanka on pääosin Nallea. Prinsessalta saa riisuttua mekon, sukat ja pöksyt. Ja kruunun tietysti.
Pajukranssi sai ympärilleen lisää kuparilankaa ja vanhan peiton kappaleita. Tämmöinen hätäratkaisu...

perjantai 19. joulukuuta 2008

Pikaisesti

Pikainen postaus vielä ennen joulua. Isäntä menikin tänään Pojan kanssa mökille laittamaan vessaan uutta lavuaaria ja vesiä päälle. Ja viemään syöttötuolin, vaunut, kinkun, liinavaatteet, joululahjat, imurin ja muita siivousvälineitä sinne valmiiksi. Mahtuu sitten loput kamat paremmin autoon, kun oikeasti ollaan menossa sinne.

Nämä valmistuivat vielä jouluksi, ovat jo paketissakin.

Pojalle jokajouluinen possu. Poika toivoi itse tällaista pikkuista sorminukkepossua, kun sattui näkemään kuvan tässä kirjassa. Possu on siinä kuusi-seitsemän senttiä pitkä. Lankoina jotain keränloppuja.
Tumput ja sukat vauvalle jouluksi. Ei tosin meidän vauvalle. Floricaa ja Nalle Coloria.

Tontuntöitä on vielä: Tipun prinsessanukke on mekon nappia vaille valmis ja tänään pitäisi viedä pari kirjettä vielä postiin. Sieltä se joulu vaan tulee!

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Sumun jälkiä

Maanantaina meillä oli sumua ja pakkasta. Kylällä oli kuulemma vain pilvistä. Me ollaan sen verran ylempänä, että taidettiin olla pilvessä. Pakkassumu huursi kaikki paikat valkeiksi. Tällaisiksi.
Pipot ovat lopultakin valmiita. Yksi on ollut Tipulla jo käytössä, kaksi muuta menevät naapurin tytöille jouluksi. Voisihan näihin vielä virkata kukat koristeeksi, mutta en taida viitsiä.
Vääntelin viimeisistä sunnuntaina hakemistani pajuista toisenkin kukka-alustan. Mistähän tämäkin löytäisi kodin?
Olemme menossa mökille jouluksi, mutta sitä ennen pitää vielä tehdä homma jos toinenkin. Seinät ovat vielä pyyhkimättä lattian hiomisen jälkeen. Se homma jäi meille käsiin, kun mistään siivousfirmasta ei saatu enää tekijää ennen joulua. Pyöröhirsiseinät on katalia, ne on pakko pyyhkiä käsin hirsi kerrallaan. Sen jälkeen voi ruveta kantamaan kalusteita paikoilleen ja siivota siinä sivussa jyrsijöiden jäljet. Niitä on ainakin makuuhuoneessa. Kuinka paljon, se selviää, kun aletaan kantaa kamoja sieltä pois. Näistä syistä johtuen Ilosilmukka toivottelee tässä vaiheessa oikein hyvää ja rauhallista joulua jokaiselle, joka täällä sattuu pyörähtämään. Voi olla, että palailen linjoille vasta joulun jälkeen.

maanantai 15. joulukuuta 2008

Juhlat juhlittu

Viikonloppu meni syntymäpäiviä ja pikkujouluja juhliessa, tänään on sitten tiskattu tiskejä ja palattu muutenkin arkeen. Tässä tekeleitä:

Eilen ehdin aamupäivällä käydä uuden kodin pihassa hakemassa vähän pajuja. Niistä syntyi tällainen kranssi. Syntyi niistä sellainen kukkatelinejuttukin, mutta sille kävi vanhanaikaisesti, eli ehdin antaa sen jo pois, enkä muistanut kuvata. Pajuja taitaa olla vielä sen verran, että niistä saisi toisen samanlaisen... Nämä on tehty tuoreista pajuista, jotka kutistuvat kuivuessaan aika tavalla. Mutta värit ja pinta ovat minusta kauneimmillaan.

Vauvan tumput ja yksi sukka. Menossa joululahjaksi. Settiin on tulossa vielä toinenkin sukka.

Tässä vielä lähikuva sukan varresta, ihan siitä ilosta, että nyt pystyn tällaisen ottamaan. Odotin kameraa joululahjaksi, mutta se tupsahtikin jo syntymäpäiväksi. Hei hei rakeiset kuvat!

perjantai 12. joulukuuta 2008

Yhteispotretti

Tällaisen läjän tavaraa olen tässä syksyn mittaa tehnyt pukinkontiin. Joululahjakauden ensimmäinen postaus taisi olla 11. syyskuuta, joten hyvissä ajoin tämä urakka on aloitettu. Eikä tässä ihan kaikki ole näkösällä: pari projektia on kesken, nukenvaatteet piti pitää Tipun takia piilossa, ja jotain taitaa olla vielä toisessa piilossakin. Kuvassahan on
- yksi laukku (ommeltu)
- yksi kaulaliina (koukuttu)
- yksi huivi (virkattu)
- kaksi pipoa (neulottu)
- kaksi paria patalappuja (virkattu ja ommeltu)
- yhdet sukat (kirjoneuletta)
- kolmet lapaset (kirjoneuletta)
- yhdet kynsikkäät (kirjoneuletta) ja
- neljä pehmoeläintä (nalle, pupu, kala ja ankka, kaikki neulottuja).
Pikaisesti yhteenlaskien 16 kappaletta joululahjoja. Osa näistä lähtee maailmalle tänä iltana.

Vuosi sitten meillä oli tämä:

Paljon onnea Vauvalle! Kulunut vuosi on ollut rankka ja ihana. Tapahtumarikas, haastava ja palkitseva. Vauva ei kai sitten ole enää vauva. Pitänee keksiä uusi bloginimi. Vauvalle sopisi muuten Emäntä, mutta kun Isäntä on Isäntä, niin siitä voisi tulla omituisia mielikuvia. Olkoon Vauva vielä siihen asti, että keksin uuden nimen.

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Pupuneiti

Pupuneitikin pujahtaa pukinkonttiin. Neidin ohje on arvatkaapas mistä? Edelleen samasta kirjasta. Jotenkin tämä kirja jämähti päälle. Nyt tuntuu siltä, että joulupukin alihankintapaja on pikkuhiljaa lopettelemassa toimintansa tältä vuodelta. Muutama projekti vielä...

Pupuneiti uskaltautui kuvattavaksi vielä ilman mekkoakin. Lankana pupussa on Nalle ja pupu on tehty (taas kerran) pyörönä oikea puoli päällepäin ja käännetty sitten nurin.
Kyllästyin lopulta Tipun kiukutteluihin. Meillä kun tahtoo tulla tappelu melkein joka kerta, kun pitää mennä syömään, pukemaan tai harjata hiukset. Tai mennä ulos tai nukkumaan. Tein taulukon, jossa on listattu syömiset ja pukemiset, hammaspesut ym. työt. Ja sarakkeisiin päivät aaton aattoon asti. Joka kerta, kun työ sujuu ilman kiukuttelua, piirrän ruutuun hymynaaman ja kiukuttelusta tulee surunaama. Kymmenestä hymynaamasta saa liimata kalenteriin tarran. Kiltteyskalenteri on toiminut pari päivää tosi hyvin. Siinä ei ole vielä yhtään surunaamaa. Siis ei yhtään! Käsittämätöntä. Tänään Tipulla oli leikki kesken, kun piti tulla syömään. Ruoan jälkeen Tipu selitti, että meinasi tulla harmitus, kun piti lähteä syömään, mutta minä hyppäsin sen yli. Näin! Ja sitten Tipu hyppäsi keittiön lattialla reilun loikan. Hyvä Tipu!

sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Täytettä pukinkonttiin

Ompelin vielä pikkuiset tossut Tipun vauvanukelle. Tossut on tehty verhoilukankaasta ja ommeltu käsin. Ohje näihin - samoin kuin kaikkiin muihinkin viime aikoina esiteltyihin nukenvaatteisiin - on parin vuoden takaisista Suurista Käsityölehdistä.

Pikkuinen nalle valmistui myös. Nalle oli mukava tehdä. Tein nallen sukkapuikoilla pyörönä sileänä oikeana. Sitten vain käänsin nurjan puolen päälle. Päättelin kaikki kappaleet kolmella puikolla niin, että reuna umpeutui samalla. Ompelemista jäi hurjan vähän, lähinnä luomisreunojen umpeen kursimista. Kädet ja jalat on kiinnitetty tukevalla langalla vartalon läpi ja niitähän voi jopa käännellä!

Nalle-herra uskalatui kuvattavaksi vielä nakuna, ilman kaulaliinaakin. Nallen ohje on samasta kirjasta kuin muidenkin täällä viime aikoina esiteltyjen lelujen.

Jotenkin meille ilmestyi tällainen läjä huopapalloja. Mitähän näillä tekisi? Antaisinko olla tässä korissa vai laittaisinko narut, että voi vaikka ripustella kuuseen. Vai jakelisinko pois vielä joulun alla?

perjantai 5. joulukuuta 2008

Kierrätystä

Laukku on tehty pätkästä markiisikangasta. Koristeeksi uhrasin riekaleen kirjotusta peitosta. Kangas on ollut jossain käytössä, mutta minulle se tuli huolittelemattomana pätkänä. Mitä lie tehnyt aktiiviurallaan. Leikkasin päästä kaksi n. 5 cm leveää kaitaletta ja päärmäsin ne kahvoiksi. Loppu kangas meni kassiin, eli tein kassista niin suuren, kun kangasta riitti. Tämä markiisikangas on melkoista peltiä, ainakin riittävän tukevaa vuorittomaan kassiin! Pukinkonttiin on menossa tämäkin.

Helmi-neiti tässä esittelee tulevan joulun nukkemuotia. Nämäkin Helmin vaatteet menevät pakettiin Tipulle. Kaikki vaatteet on tehty siitä, mitä kaapista sattui löytymään. Ja löytyyhän sieltä tämän kokoisiin vaikka mitä.
Nämä huovutukset paketoin pikkujoululahjoiksi. Eipähän ainakaan tarvitse (tai saa) laulaa joululauluja huomisissa kekkereissä: ääni ei ole vieläkään tullut takaisin. Joutaisi jo tulla, kolmatta päivää näin matalalla ja hiljaisella puheäänellä alkaa jo kyllästyttää.

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Kirjokynsikkäät

Lumi meni lopulta täältäkin. Synkkää. Ankeaa. Tulisipa talvi. Tuntuu tyhmältä polttaa pihalla edes kynttilöitä, kun kaikki valo katoaa mustaan maahan. Pienimmät tiet ovat jääkaljamalla, eikä kakkosautossa ole vielä nastoja alla. Pitää olla ihan oikeaa asiaa, ennen kuin sillä viitsii lähteä yrittämään yhtään minnekään. Saattaisihan sillä pysyä tielläkin.
Kynsikkäät valmistuivat sukkelasti. Pukinkonttiin nämäkin mielivät. Silmukoita on 15/puikko, puikot 3 mm, valkoinen lanka on Nallea, mustasta en tiedä. Kirjoneulemalli on oma, tosin saanut vahvasti vaikutteita perinteisistä suomalaisista lapasissa ja sukissa käytetyista kirjoneuleista.
Viikonloppuinen laulaminen ja alkuviikkoinen lasten komentelu kostautui: tänään en pysty puhumaan juuri yhtään. Ääni on pelkkää pihinää. Turhauttavaa. Toivottavasti jo huomenna on paremmin.

maanantai 1. joulukuuta 2008

Kranssi

Heti ensimmäiseksi pitää pyytää anteeksi luokattoman huonoa kuvaa. Anteeksi! Huonot sisävalot ja salamavaloton kännykamera selittävät tämän. Tänään on niin pimeä päivä, että ikkunoistakaan ei tule apua. Saa nähdä, tuoko pukki sen toivomani oikean kameran.
Poika aloitteli tämän kranssin huovutusta, mutta into lopahti kesken. Lopulta sain valtuudet tehdä kranssin loppuun. Mitähän tällä olisi kokoa, halkaisija on ehkä semmoinen reilut 20 cm. Taas on tökitty styrox-pohjaa huovutusneulalla. Enpä tiedä, mistä tämä kotinsa löytää. Täytyy varmaan neuvotella Pojan kanssa.

Meillä jyllää sitkeänsorttinen flunssa. Tytöt aloittivat ja Isäntä seurasi perässä. Lapset alkavat olla jo kunnossa, mitä nyt Tipu vähän välillä vielä yskii. Minä taisin selvitä muutaman päivän kurkkukivulla ja Poika ei ole ollut juurikaan kipeä. Sattui vain sopivasti Varisten eilinen jouluäänitys kurkkukipuiselle päivälle. Sopii tietysti porukan nimeen... Olin aamulla iloinen, kun eilisen jälkeen sain ollenkaan ääntä aikaan.

lauantai 29. marraskuuta 2008

Jouluperinteitä

Kuukauden vaihde lähestyy taas ja postilaatikkoon kolahti nippu kauppaketjujen lehtiä. Jossain pääkirjoituksessa haikaillaan jouluperinteiden perään. Kirjoittaja muistelee lapsuutensa jouluja ja on sitä mieltä, että nykyaikana ei synny samalla tavalla perinteitä kuin ennen. Lehtien sivut taas pullistelevat kaikenlaisia ehdotuksia joulupöytään. ”Mitäs jos kokeilisit tänä jouluna intialaisittain maustettua ruokaa perinteisten laatikoiden sijaan?” Mistäpä niitä syntyisi perinteitä, jos joka joulu tehdään erilaisia ruokia ja toimitaan uudella tavalla. Sitähän perinteet juuri ovat: tehdään asiat samalla tavalla kuin ennenkin. Meillä tulee olemaan joulupöydässä peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa, graavilohta, karjalanpaistia ja kinkkua. Ja ihan perinteisesti maustettuna ja valmistettuna. (Rosolli saattaa tosin korvautua tuoresalaatilla.) Jouluruokia syödään kuitenkin vain kerran vuodessa, ei niihin oikein ehdi kyllästyä. Mutta kukin viettäköön joulunsa parhaaksi katsomallaan tavalla. Toivottavasti jokaiselta löytyy kaiken kaupallisuuden ja hössötyksen keskellä hiljainen hetki vietettäväksi vaatimattoman seimen äärellä. Siitähän tässä kaikessa on kuitenkin kyse.
Meidän perheen jouluperinteisiin kuuluu myös adventtikynttelikkö. Lapsilla on joulukalenterit, minulle riittää kynttilät kerran viikossa. Hyvää ensimmäistä adventtia ja joulunodotusta lukijoille!

Pikku hiljaa valmistuu...

Veistelin styroksin kappaleesta kranssipohjan ja huovutin neulalla villaa päälle. Koristeeksi huovuttelin vielä vanhan peiton kappaleita. Kranssi koristaa nyt ulko-ovea. Eiköhän tuo kestä ulkonakin. Jos eivät vain linnut ja oravat vie villoja...
Tämä kaveri on menossa pukinkonttiin. Malli on "Neulo itse pehmeät lelut"-kirjasta (Fiona McTague). Lankana ankassa on Samos. Ankalle olisi kuulunut vielä pitkät kintut, mutta tuumasin, että näin se on symppiksempi. (Oikeasti oranssia oli vain yksi kerä, eikä siitä riittänyt enää kinttuihin, mutta ei kerrota sitä kenellekään.) Ja tavan mukaan kaveri on tietenkin neulottu pyörönä. Ankasta tuli mukavan muhkea ja halattava.


torstai 27. marraskuuta 2008

Surautus

Olipa kerran anopin vanha hame...

...toisen kerran sitten olikin Tipun uusi mekko! Sikahelppo homma: toisesta sivusaumasta leikkasin muutaman sentin pois ja ompelin sauman umpeen. Ylijäämäpalasta tein kapeat olkaimet. Hameen sivusaumassa ollut vetoketju on siis nyt toisessa kainalossa. Helman rypytykset eivät ole mekossa täysin symmetriset, mutta pienet epäsäännöllisyydet peittyvät helposti tuohon helmamäärään. Niin ja oikeasti olkaimet ovat suorassa, nyt vain mekko on pyörähtänyt vauhdissa vähän vinoon. Kesämekoltahan tämä näyttää, mutta pitäköön Tipu talvellakin, jos haluaa.

Helmi-nukke esittelee pukinkonttiin menevää ulkoilupukua. Kaavat ovat Baby Bornille Suuren Käsityölehden jostain parin vuoden takaisesta numerosta. Helmi on äitini tekemä ja hieman beipparia isompi. Jatkoin lahkeita vähän kaavoista, mutta olisivat nuo saaneet olla vielä vähän pitemmät. Tästä ei sitten laverrella Tipulle!

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Apua! Joulu on jo tulossa!

Virkkasin Virkkausringin joulunalustempaukseen lyhtyjä. Muutossa vein kaikki lyhdyt mökille. ("Voihan ne hakea sitten lähempänä joulua sieltä pois.") Vesivahingon takia mökillä piti tyhjentää koko keittiö ja tupa. Ja kuinka ollakkaan, ne lyhdyt ovat nyt hyvässä tallessa kaapissa, jonka edessä on sänky, pöytä, penkit, kiikkutuoli ja erinäisiä pienempiä esineitä. Aioin jo ostaa uusia, mutta en löytänyt kaupasta mieleisiäni pikkuisia. Näitä lasipurkkeja sen sijaan löytyy ihan täältä kotoa.

Laitoin purkkien pohjalle hiekkaa, jotta ne eivät halkea kuumetessaan. Hiekka myös pitää kynttilät paikallaan, vaikka lyhty vähän heiluisikin tuulessa.

Laitoin huovutettuihin sydämiin narut. Ja palloihin myös.

Pipoja tytöille. Nämä ovat vielä päättelemättä ja muutenkin kesken. Kirjoittelen myöhemmin lisää.
Tämä sen sijaan on valmis. Malli on sama, mutta joustinneuleella tehtynä. Lankana kaikissa on Karuselli. Melkoista nirskutusta on tuon langan neulominen muovipuikolla. Sinisävyinen on aikuisen kokoa (vaikka Tipun päässä tässä kuvassa onkin) ja menee pukinkonttiin.
Täällä on otsikon mukaisesti pikkuinen paniikki päällä. Huovutukset on kesken, tyttöjen pipot on kesken, Tipun joululahjaprinsessanukke on kesken, pehmoankka on kesken. Ja fiksusti piirtelin tänä aamuna kaavoja, jotta voin aloittaa vielä nukenvaatteita Tipulle pukinkonttiin. Niin ja anopin vanha hame odottaa kiikkutuolin päällä uutta elämää Tipun mekkona. Pitäisi varmaan välillä keskittyä tekemään valmiiksi näitä keskeneräisiä. Onneksi tässä on jouluun vielä monta iltapuhdetta.

maanantai 24. marraskuuta 2008

Myräkkäpäivä

Eilinen lumimyräkkä katkoi tältä perältä sähköt. Olin äänittämässä Varisten kanssa, Isäntä oli lasten kanssa isomummolassa, ja kun tultiin kotiin siinä viiden kieppeillä, oli kylä pimeänä. Ilta meni leivinuunia ja takkaa lämmittäessä ja lasten kanssa kynttilänvalossa piirrellessä. Yöllä saatiin sähköt takaisin. Käsitöihin en koskenutkaan. Tuisku oli pyyhkinyt osasta pihaa nurmikon näkyviin ja kasannut kinoksia toisaalle. Tehdäänpä pieni kierros pihassa.


Tässä, mistä alin kuva on otettu, oli vielä eilen meidän pulkkamäki. Pääsevät lapset tamppaamaan mäkeä uudelleen. Poika laittaa Tipun lumikolaan painoksi ja vetää sen mäkeä alas. Tamppaa kuulemma hyvin.









perjantai 21. marraskuuta 2008

Talviunilla

Meille tuli talvi! Lunta on reilusti 20 senttiä ja koko ajan satelee hiljalleen lisää. Tämänpäiväisen Ilmatieteenlaitoksen lumitilanteen mukaan tällä seudulla on lunta 1-10 cm ja kylällä kuulemma onkin niin. Toista se on täällä mäellä. Hauskaa!
Rakennuksella uuden kodin alku nukkuu talviunta. Alakerrassa on vielä lämmitys päällä, jotta valu kovettuu kunnolla. Ja mikäpä on lämmitellessä: ukkonen rikkoi kesällä sähkömittarin ja sähkölaitoksen pojat kävi ottamassa mittarin välistä pois, eivätkä ole vielä tuoneet uutta tilalle. Kohtahan sitä voisi kysellä, että aikovatko nuo vielä kauan antaa meille ilmaista sähköä, vai tuovatko joskus uuden mittarin.
Kaikenlaisia kutileitakin on kesken: pehmoankka ja pipoja. Pipon tekeminen tuntuu ottavan koville, olen neulonut ja purkanut ja neulonut ja purkanut. Tulee halvaksi, kun neuloo aina samoista langoista. Ei tarvitse ostaa uusia... Neulahuovuttelutkin jatkuvat edelleen.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Lisää huovutuksia ja vähän kutileita

Huovuttelin neulalla lisää sydänpohjia. Harmaa sydän oli jo edellisessä postauksessa, siihen tein vähän koristeita. Keltavihreä on kokeilu kahdella värillä. Hämmästyttävää kyllä, Poikakin on innostunut neulahuovutuksesta tällaiseen valmiiseen pohjaan.

Kala aikoo uida pukinkonttiin. Kala on neulottu Samoksesta, sekoittelin surutta uusia ja vanhoja värejä. Ohje on samasta kirjasta kuin Pinkiikan. Kalalla oli vielä pusuhuulet, mutta ohje oli sen verran summittainen, että en millään tajunnut, miten ne olisi pitänyt tehdä, enkä viitsinyt ruveta enää säätämään. Kala sai siis ihan tuollaisen simppelin hymysuun. Ja tietysti sovelsin sen verran, että tein evät ja pyrstön pyörönä.

Tästä on tulossa prinsessanukke Tipulle joululahjaksi. Hiukan on vielä kesken. Tein prinsessalle pöksyt ja sukat, vaikka hiukset olisi pitänyt tehdä ensin. Laiskottaa... En vielä oikein tiedä, miten saisin hiukset kunnolla kiinni päähän. Ohje edelleen samasta kirjasta, tietenkin omin sovelluksin ja pyörönä niin paljon kuin mahdollista.


tiistai 18. marraskuuta 2008

Lunta ja lievä hurahdus

Viikonloppu oltiin reissussa ja kun sunnuntai-iltapäivänä tultiin kotiin, piha näytti tältä:

Keskustassa on lunta pari senttiä, täällä reilusti kymmenen senttiä. Jeah! Lumi tuli kyllä pikkuisen huonoon aikaan: rakennuksella Isäntä oli laitellut kaiken valmiiksi maanantaista valua varten, eikä ollut älynnyt peitellä kunnolla. Sunnuntaiyönä Isäntä sitten viihtyikin sängyssä vain muutaman tunnin, muuten aika kului lumitöissä.

Ostin reissusta huovutusneulan pidikkeen ja neulat siihen. Ja maanantaina piti päästä paikalliseen askarteluliikkeeseen ostamaan villaa ja styroksipohjia. Tällaisia on saatu lasten kanssa aikaan eilisiltana:
Sydämet ja vasemmanpuoleinen pallo on minun tekemiä (Poika autteli punaisessa sydämessä), kaksi seuraavaa palloa on Tipun (niissä taas minä vähän auttelin) ja kaksi oikeanpuoleista on Pojan tekemiä. Kivaa ja helppoa! Sydämet eivät ole vielä valmiita, niihin tulee vielä jotain muutakin.

perjantai 14. marraskuuta 2008

Pipoja

Tytöt ja pipot. Tuumasin, että Vauvan edellinen versio oli liian tiukka ja tein pipon uudelleen. Tällä kertaa vähän kivemmalla mallilla. Tipun pipo on tehty samalla mallilla Karusellista. Puikot taisi olla 4½. Onpahan ainakin riittävän tiivis neulepinta. Tipun pipoa täytyy vielä vähän tuunata.


Vauvan pipossa on 100 silmukkaa, Tipulla 70. Homma meni näin: 1/5 silmukoista jokaiselle näistä väleistä:
niska-korvaläpän kärki,
korvaläpän kärki-otsaosan alku
otsa
otsaosan loppu-korvaläpän kärki
korvaläpän kärki-niska

Korvaläpän keskellä on kavennettu 2 s joka 2. krs, otsakpl:en molemmin puolin on lisätty 1 s joka 2. krs ja niskassa on lisätty 2 s joka 2. krs.
Työmaalla aherretaan vielä. Liittolevyt on asennettu, raudoituksetkin taitaa olla jo tässä valmiina. Sähkömiehet vetää putkia valmiiksi, jotta saadaan sitten aikanaan sähköt joka huoneeseen. Viikonlopuksi lähdetään pienelle huililomalle ja maanantaina pitäisi tulla betoni syksyn viimeiseen valuun.

tiistai 11. marraskuuta 2008

Sukkaset


Sukat edellisen postauksen lapasten pariksi. Näin pieniä valmistuu nopeasti. Varressa on 12 s/puikko ja terässä 10.
Vauva on nukkunut viime aikoina hyvin. Parhaimmilla putkeen iltayhdeksästä aamuseitsemään. Viime yönä tulikin sitten poikkeus. Vauva ehti heräillä muutaman kerran jo ennen yhtä, ja sitten hän tuumasi, että nyt voisikin nousta ylös. Kaksi tuntia Vauva pysyi suunnilleen tyytyväisenä omassa sängyssään, kun hyssyttelin kädelläni sinne. Sen jälkeen tuli vissiin kyllästyminen ja itku. Nostin Vauvan meidän sänkyyn jatkamaan. Siinä se pyllyili vielä reilusti tunnin, ennen kuin uni voitti. Olihan se toisaalta suloinen, kun se pötkötteli milloin pää minun posken päällä, milloin isän mahaa vasten. Olisin silti mieluummin nukkunut. Haukotus...

maanantai 10. marraskuuta 2008

Isänpäivä tuli ja meni

Isänpäivän aamupäivällä leivoin mustikkapiirakkaa pullataikinaan ja lopusta taikinasta pikkupullia, lisäksi leivoin kaksi sitruuna-marenkitorttua sekä kaksi muikkukukkoa. Aamupäivä oli siis kohtuullisen kiireinen. Mustikkapiirakka on Isännän parasta herkkua ja jo perinne isänpäivänä. Iltapäivällä lähdin lasten kanssa mummolaan ja Isäntä meni laittamaan tukia liittolevyjen alle valua varten. Talvi pukkaa päälle ja työmaalla on vielä joitakin hommia ennen sitä. Aamupäivän ahkera leipominen ja iltapäivän kyläily aiheuttikin sitten sen, että viimeiset tiskit taitavat olla vieläkin koneessa. Onneksi kuitenkin puhtaina. Keittiössä vallitsi melkoinen kaaos isänpäivän iltana. Ei tällä tahdilla ainakaan pitkästy. Ei ehdi.

Pienet lapaset pukinkonttiin. Halpa-Hallin pörrölankaa (niin kuin Vauvan setissäkin) ja Floricaa. Samat puikot ja mallit kuin Vauvallakin, koko vain vähän isompi. Silmukoita 10/puikko varressa ja 9/puikko joustimessa ja siitä eteenpäin.
Pajukorinkin sain valmiiksi. Korin korkeus on suunnilleen 18 cm, halkaisija reilut 20 senttiä. Kaksinkertaiset loimet, tähtipohja toisilla loimilla, toiset vain taiteltu toistensa alle, loimien yläpäät työnnetty tuonne loimien lomaan. Miten tämän laidasta tuli näin ruma?