maanantai 28. maaliskuuta 2011

Tiskirättejä

Kuumeisella päällä ei tunnu muuta syntyvän. Pitkän kuumeilun syykin löytyi, kun tarpeeksi tarkkaan tutkittiin: poskiontelontulehdus. Antibioottikuuri tuntuu tehoavan ja huomenna pitäisi vääntäytyä vaihteeksi töihin. Johan tässä melkein kaksi viikkoa ehti mennäkin. Mutta niitä tiskirättejä! Tässä tiskirätti nro 1 lähikuvassa. Keskellä pieni kukkanen, muutamia juustovormuraitoja ja kiinteitäsilmukoita. Alla sama kokonaisena.
Tiskirätti nro 2: keskellä sama pieni kukka. Tämä on varsinainen jämälankamalli, lopetin tähän työhön kolme lankakerää.
Tiskirätti nro 3: edestakaisinneuletta keskeltä aloittaen. Lanka on jotain vuosia varastoitua merseroimatonta puuvillaa, nimestä ei ole aavistustakaan. (On muuten sama lanka, jonka viimeiset rippeet löytyy tuosta ylemmästä kuvasta keskeltä.) Raitalanka on Tennesseetä, joka merseroituna ei varmastikaan ole paras vaihtoehto tiskirätteihin.
Tiskirätti nro 4: kahden kerroksen helmineuletta ja korinpohjaneuletta.
Tiskirätti nro 5: oikeita ja nurjia silmukoita vinoraitoina.
Tiskirätti nro 6: korinpohjaneuletta minikoossa (2 o, 3 n, yhden ruudun korkeus 3 krs), keskellä sydän sileää oikeaa.
Navysininen on vähän outo väri tiskirätteihin, mutta sitä minulta löytyi sopivaa laatua kerän verran. Nämä pitäisi varmaan pestä ensin koneessa, näin uutena langasta tuntuu irtoavan aika lailla nöyhtää. Aika näyttää, kuinka käyttökelpoisia nämä sitten ovat.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Voitaisiin jo vaihteeksi parantua!

Flunssaa on siis liikkeellä. Sellaista sitkeänsorttista. Poika aloitti toissa viikon perjantaina, minä seurasin viime viikon tiistaina, Tipu keskiviikkona ja Pupu sunnuntaina. Isäntä on ollut enemmän tai vähemmän kunnossa - yleensä vähemmän. Ilman kuumetta tosin. Poika pääsi jo eilen kouluun, Tipu ja minä kuumeillaan edelleen. Pupu taisi päästä kaikkein vähimmällä, parin päivän kuumeilulla. Täytyy kyllä sanoa, että reilun viikon minimitekemisten jälkeen alkaa jo Ilosilmukkaa kypsyttää. Tartteis päästä jo raksalle, kohta alkaa jo tehdä mieli jopa töihin! Jokailtainen kuumeilu vain vie voimat. Olen yrittänyt aloitella jo useampaa käsityötäkin, mutta en jotenkin saa suunniteltua mitään järkevää. Purkuun menee. Lopulta päädyin tekemään tiskirättejä, niiden suunnittelu sentään onnistuu.
Nämä tekeleet on suunniteltu jo ennen kuumeilua. Tipun lapaset. Sateenkaariseiskaveikkaa ja luonnonvalkoista Nallea. Simppeli mallineule muodostuu oikeista ja nurjista sekä neulomatta nostetuista silmukoista. Tämä mallineule sopisi kyllä paremmin neulottavaksi tasona kuin pyörönä, mutta tulipahan tehtyä näinkin. Saumaa en viitsinyt kuitenkaan lapasiin tehdä.
Tipun mohair-bolero. Alkuperäinen suunnitelma oli kyllä ihan erinäköinen, mutta ei kerrota sitä kenellekään! Ensin neuloin pitsineuletta suorakaiteen muotoisen kappaleen, josta ompelin sitten vähän matkaa päistä kiinni hihoiksi. Sen jälkeen poimin silmukat tuosta etu- ja takareunasta ja neuloin lopulla lankaa joustinta. Lisäsin silmukoita niskassa, selässä ja molemmissa etureunoissa.
Takapuolelta malli näkyy paremmin. Minulla oli 150 grammaa lankaa, josta suunnilleen puolet meni suorakaiteeseen ja toisen puolen käytin reunukseen. Bolero tuntuu olevan mieleinen, se on ollut päällä valmistumisestaan asti.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Pitsihuivi

Tämmöinen hepene. Huivi on jotain 30 cm leveä, ainakin näin pingotuksen jälkeen. Pituutta en tullut mitanneeksi. Mitähän tuo olisi, vajaat pari metriä ilman hapsuja. Lanka oli jotain vyötteetöntä, en yhtään tiedä mitä mahtaa sisältää. Hirmuisen pehmeää ja ohutta se ainakin on. Virkkasin kaksinkertaisena, koukku taisi olla 2,5.
Tässä Tipu vielä poseeraa huivi kaulassa. Pituus on ehkä helpompi hahmottaa tästä. Huivi menee Virkkausringin Kerro se kukkasin -tempaukseen. Väitän, että tässä on kukkia. Malli on Mary Oljen Kauneimmat käsityöt -kirjasta, ja yhdessä ruudussa on kokonaista kolme kerrosta. Kuvitelkaa, kolme!

Viime syksynä kirjoittelin tällaisia projekteja to do -listalle:
- kullanvärinen pörröponcho Tipulle (ehkä Pupulle samanlainen) - Tipu sai omansa, Pupu ei kaivannutkaan samanlaista itselleen
- villatakki äidille - tehty
- iso kolmiohuivi itselle - tehty
- villatakki Novitan syksyn lehdestä - muutin mieleni ja teinkin villatakin sijasta palmikkoliivin
- kaulurit tytöille - tehty, lisäksi pipot samaa sarjaa
- pipoja ja huovutettuja töppösiä pukinkonttiin - tehty
- pipo Pojalle - ei tehty. Poika ei kuulemma tarvitse uutta pipoa.
Uutta työtä vaan pukkaa puikoille. Tämän hetkinen to do -lista voisi olla vaikka tällainen: lapaset Tipulle siitä sateenkaariseiskaveikasta, työn alla jo. Molemmille tytöille voisin tehdä jonkinlaiset tunikat, joko pitkä- tai lyhythihaisena. Ravelryyn on perustettu uusi ryhmä, tarkoituksena ammentaa suomalaisesta käsityökansanperinteestä uusiin neuleisiin, tai jotain muuta sellaista. Niiltä tiimoilta pää kuhisee ideoita. Mm. monet käspaikkojen kirjontamallit sopivat sellaisenaan kirjoneulemalleiksi. Tekisinköhän vaikka kirjoneulesäärystimet, noin mallitilkun luonteisesti, ja sen jälkeen sitten vaikka kirjoneulevillatakin? Vai ehkä jotain muuta? Ravelryssä on myös ollut puhetta tiskiräteistä, niihin saisin upotettua sekalaiset, vuosia arkussa pyörineet puuvillajämälangat. Semmoista listaa tänään!

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Tossuja ja tiskikonetta

Kevät vaikuttaa kummallisella tavalla. Valkoinen astianpesukone alkoi loistaa niin silmiinpistävästi, ja oli pakko vähän sisustaa. Vanhat tarrat pois ja roskiin. Mustaa kontaktimuovia oli jäljellä tasan näin pitkästi:
Pahvisten sablonien avulla piirsin kukkaset muovin taustapuolelle suojapaperiin ja leikkasin kirurginveitsellä irti. Sitten vain muovi kiinni koneen kanteen. Helposti tämä tukeva muovi kiinnittyi ilman ryppyjä. Onpahan nyt ainakin erinäköinen kuin ennen. Taidan seuraavaksi vetää mustan muovin koko kanteen. Ehkä ensi keväänä sitten.
Ne tossut sitten. Tytöt valitsivat kumpikin omiinsa mieleiset värit. Tässä Tipun valinta. Raitalanka on sateenkaariseiskaveikkaa, muut nallea. Jotkut ovat sanoneet tuon väristä seiskaveikkaa lähes nallen vahvuiseksi, minun keräni oli kyllä selvästi nallea paksumpaa. Silmukkamäärää en enää muista, mutta tein sateenkaarilangalla silmukan ja kaksi kerrosta vähemmän kuin nallella.
Pupun tossut ovat tämän väriset. Sateenkaarilanka tuntuu olevan tyttöjen mieleen. Pupun tossuissa tein saman silmukka- ja kerrosmäärän molemmilla langoilla. Pupu oli sullonut tossunsa täyteen leluja, ja kun esitin, että jos otettaisi lelut pois ja laitettaisiin tossut jalkaan, vastaus oli: "Ei pysty." No ei väkisin. Saatiinhan nämä kuvattua näinkin.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Palmikkoliivi

Näitähän on viime aikoina nähty. Neuleliivejä nimittäin. Suuressa Käsityölehdessä oli yksi malli ja Novitalla omansa. Ja varmasti monella muullakin. Ja tässä on Ilosilmukan palmikkoliivi:
Malli on ihan oma. Tällaisia palmikoita on kyllä varmasti joku toinenkin tehnyt jossain muualla, samalla tai eri silmukkamäärällä.
Ja tässä takaa. Helmaan tein muutaman kerroksen joustinta tuolle sileäneuleiselle osalle. Lanka on parin vuoden takaista sävy-Woolia. Ostin alennusmyynnistä jemmaan. Harmaa ei oikein ole mun väri, tykkään värikkäämmästä, mutta tähän se kyllä sopii. Ja liiviähän passaa sitten pitää värikkäämpien paitojen kanssa. Lankaa taisi kulua 500 grammaa. Muistaakseni ostin 600 grammaa ja kaksi kerää jäi yli.
Vielä vyön kanssa. (Juu, pitäisi ostaa kivempi vyö...) Tykkään kovasti! Ainoa, mikä pikkuisen harmittaa on se, että tyhmänä aloitin vanhasta tottumuksesta tämän alareunasta. Olisi kannattanut aloittaa yläpäästä, niin olisin voinut tehdä vähän pitemmän, kun lankaa kerran oli. Oikeasti en vielä aloittaessani viitsinyt laskea yläpäähän tulevia kavennuksia, alareunasta kun sai aloittaa koko silmukkamäärällä ja tehdä suoraa ilman kavennuksia vähän aikaa. Se matalin aita...
Tässä vielä tarkempi kuva selästä, näkyy mallineule paremmin. Oli kiva tehdä oikein olan takaa palmikoita pitkästä aikaa. Alku oli hankalaa, silmukoita oli lähemmäs neljääsataa ja siitä kun piti laskea silmukka silmukalta 3 n, 6 o, 3 n, 12 o, 3 n, 6 o, 3 n, 3 o, 6 n... Laskut meni tietysti sekaisin, toisella kerroksella pyörittelin sitten ekan kerroksen silmukat oikein päin. Sitten kun sain työtä tehtyä sen verran, että mallin näki työstä, homma helpottui huomattavasti.