perjantai 29. huhtikuuta 2011

Mysteerisukka

Kevät! Kevät on tullut! Kevään tulo tapahtui meikäläisen kannalta melko - ööö - nopeasti. Lauantaiaamuna lähdettiin ajamaan Enontekiöltä kotiin, siellä oli vielä nelisenkymmentä senttiä lunta, kantohanget ja mukava pikkupakkanen. Sunnuntaina kotona Keski-Suomessa maa oli paljas, krookukset kukkivat kukkapenkissä ja lämmintä oli 20 astetta. Nyt on sitten nautittu lämpimistä kevätkeleistä.

Tytöt - varsinkin Tipu - on odottanut trampoliinia joulusta asti. Lapin loman aikana oli maa sulanut ja ehtinyt jo kuivuakin niin paljon, että saatiin tramppis pystyyn. Tässäpä sitä kevätriemua parhaimmillaan! Molemmat tytöt lennossa.
Pojan kanssa onkin sitten päästy leikkimään pihaleikkejä: maisemoitiin pihapuroa tekemällä siihen uusi kivipato. Puron kiveäminen on niin mukavaa hommaa, että varmaan pitää vielä tulla jatkamaan myöhemmin. Kovin paljon patoja puroon ei enää voi tehdä, harmi vain.
Kunnon kuraleikit saatiin aikaan, kun kaivettiin vanha puunkarahka vesikouruksi pihalähteestä. Lähde on laitettu aitaukseen, koska se on leikkipaikan vieressä. Vettä lähteessä on niin vähän, että isommille lapsille riskinä on lähinnä vaatteiden kastuminen, aita on Pupua varten. Sain tuon karahkan muuten viime keväänä Pojalta äitienpäivälahjaksi. Poika oli löytänyt sen metsästä melkein hautautuneena ja vääntänyt sen sieltä ylös. Nyt saatiin puu viimein paikoilleen. Kourua myöten ihan oikeasti lirisee lähteestä tuleva puro.
Tässä alla vielä isompi kuva lähteestä. Vastakäännetty savikko kourun vieressä ei oikein näytä edustavalta. Se kutsuu kovasti kukkaistutuksia, saa nähdä, joko tänä keväänä ehtisin laittaa.
Sitten lopulta sitä mysteerisukkaa. Tänään tulee uusi vihje, eilen illalla tein sukan siihen asti, kirjontaa lukuunottamatta. Hauska nähdä, mitä seuraavaksi tulee!

torstai 28. huhtikuuta 2011

Leppävirran lapaset

Tipun uudet lapaset. Malli on Mary Oljelta, muistaakseni kulkee nimellä "Leppävirran lapaset". Edit-täti lupasi käydä myöhemmin korjaamassa, jos muistin väärin. Lanka on turkoosia ja valkoista tico ticoa. Alunperin meinasin näitä itselleni, mutta niistä tulikin Tipun kokoiset. Onneksi turkoosi sattuu olemaan tällä hetkellä Tipun lempiväri.
Kämmenpuoli on ruudullinen. Näihin tein jopa ohjeen mukaiset kiilapeukalot ohjeen mukaisella kirjoneuleella. Melkoinen saavutus, yleensä en viitsi tehdä peukaloon kirjoneuletta.
Tämä kuva sitten: Tipun lapasia kuvattiin eilen illalla. Pupu änkesi siihen: "Ota kuva mun paidastakin! Ja housuista!" Olkoon sitten. Tässä siis Pupun viimeöinen yöpaita! Vaatteiden kuvaaminen alkaa olla lapsille rutiinia.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Sukkasia

Pupun sukat on tehty sateenkaariseiskaveikasta, Tipun siitä samasta ja nallesta ja minun sukkani tico ticosta. Harjoittelin sitten urakalla tiimalasikantapäätä vaihteen vuoksi. Ihan hyvän mallisia näistä tuli, kun sisäsin muutaman silmukan ennen kantapäätä ja kavensin pois kantapään jälkeen. Muuten ihan peruskamaa, paitsi tytöille laitoin pikkupalmikot tuohon molempiin sivuihin. Koulutöiden parissa riittää töitä sinne toukokuun lopulle asti. Tämän tyyppisen aikuisopiskelun huonoja puolia: porukat on pitkin poikin Suomea, joten vertaistuki on aina sähköpostin tai puhelinsoiton päässä. Opettajia näkee suunnilleen kerran kuukaudessa, joten apua saa sieltäkin lähinnä sähköpostilla. Paljon joutuu pähkimään ihan itsekseen ongelmakohtia. Toki hyviäkin puolia on: jotenkin kuitenkin onnistuu töissä käynti ja koti- sekä raksatyöt tässä opintojen ohella. Ensi viikoksi Ilosilmukka ja perhe suuntaa Enontekiölle. Isäntä ja lapset aikovat olla lomalla, minun täytyy kyllä ottaa muutama kouluprojekti mukaan, jotta kuukauden päästä ei sitten tarvitse tehdä yötä myöten töitä. Käsityöt jäävät taatusti vähälle, kun "lomalla" pitäisi ehtiä tehdä paitsi niitä koulutöitä, myös leikkiä ja pelailla lasten kanssa ja kämpällä on sen verran alkeellinen huusholli, että siinäkin menee aikaa - lunta sulatellessa ja puita kantaessa ja vettä lämmitellessä. Rohkeasti aion kuitenkin pakata muutamia Mary Oljen lapasohjeita sekä puikkoja ja lankoja mukaan!

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Hantuukinaulakko

Siis vanhanajan pyyheliinanaulakko, joka kulkee meilläpäin perinteisesti nimellä hantuukinaulakko. Sain anopilta nimittäin tällaisen: Tylsän kellettynyt, vai mitä? Yäk. Muutama kerros ruskeaa kuultoväriä, niin sävystä tuli huomattavasti miellyttävämpi. Tähän tyyliin:
Käsin kirjotun liinan olen saanut jo kuukausia sitten äidiltä tähän tarkoitukseen. Tässä vielä vähän laajempi katsaus keittiöön, jonka seinällä naulakko nykyään majailee.
Tänne liinan alle piilotetaan sitten käsi- ja astiapyyhkeet, leivinliinat ja pannulaput, tai mitä sinne sitten hyvin mahtuukaan. Sen verran voin vielä kehaista, että naulakon uusi sävy on hyvin lähellä ruokapöydän kannen sävyä. Tämä lipsahti nyt sisustuksen puolelle, ehkä tässä joku päivä ehdin postata vielä ne tehdyt käsityötkin, jotka vielä ovat kuvaamattakin.