lauantai 23. lokakuuta 2010

Sisustusta

Löysin kirppikseltä kolmimetrisen palan tällaista lehtikangasta.
Alunperin ajattelin kankaan tilkkutöihin, mutta sitten kuitenkin päärmäsin sen pöytäliinaksi. Tuvan kaksimetriseen pöytään ei turhan monta liinaa olekaan. En osaa oikein päättää, tykkäänkö vai en. Täytyy harkita vielä. Saahan tämän lykättyä tilkkukankaiksi sittenkin, kun se on ensin palvellut pöytäliinana. Kuvio on kyllä vähän hankala tilkkutöihin, noin iso kun on. Kangas maksoi viisi euroa.
Nämä Flip flopit oli kanssa pakko hakea pois kaupan hyllyltä. Värikartta on nimittäin juuri se, mitä on suunniteltu Tipun huoneeseen. Flip flopeja ei enää ole Novitan syksyn lankakartoilla, eikä keväästä vielä tiedä. Vaatteita en näistä kyllä rupeaisi tekemään, jotain sisustusjuttuja Tipun huoneeseen kylläkin.
Kun nyt sitten taas levitin ompelukoneen tuvan pöydälle, tein saman tien pari räsynukkea. Malli on Raili Myntin kirjasta "Pehmeitä leluja" (1990), omin sovelluksin. Nakupellejähän nämä neitokaiset vielä ovat, täytyy joskus korjata asia. Tipu ja Pupu meinasivat jo omia nämä, vaikka en välttämättä viitsisi antaa näitä niille. Meillä kun näitä nukkeja ja pölliköitä on jo aika monta.

perjantai 22. lokakuuta 2010

Puikot ojennukseen

Jopa tässä ehti aikaa vierähtää sitten edellisen postauksen. Puikoilla on ollut vähän isompi työ, enkä ole viitsinyt keskeneräisestä kuvia laitella. Nyt työ on jo pingotuksessa, siitä kuvia sitten, kun saan sen toimitettua vastaanottajalle. On tämä ollut kummallinen kymmenen päivää, kun mitään postattavaa ei ole tapahtunut tai valmistunut. Yleensä meillä ehtii sattua jotain näin pitkän ajan kuluessa. Vaihteeksi rauhallista!

Ensin anopille tyynynpäällisiä. Neljä valkoista ja kaksi mustaa. Hohhoijaa.
Vanha puikkojen säilytyspussi tuli tiensä päähän. Se oli sellainen seinälle ripustettava versio, jossa oli tilaa sukkapuikoille. Seinällä roikkuessaan se jotenkin toimi pyöröpuikoillekin, työnsin toiset päät pussiin ja toiset jäivät roikkumaan. Käsitöille vain ei ole ollut omaa tilaa sen jälkeen, kun muutimme maalle pari vuotta sitten, enkä ihan makkarin seinällekään viitsi puikkopussia ripustaa. Kenkälaatikon pohjalla pussi ei oikein ajanut asiaansa. Kyllästyin viimein puikkosekamelskaan. Muutama tunti ompelua, ja lopputuloksena oli tällainen "kirja".

Kansi:
Kannen välissä on vanua, tikkasin painokuvan mukaan melko tiukkaan, jotta kannesta tuli vähän tukevampi.
Sivusta:
Yläpäässä (tässä oikealla) on tuollainen lärpäke, mikä taitetaan "sivuista" yli, etteivät puikot karkaa, jos pussi joutuu ylösalaisin.

Sisältä:
"Kirja" sisältää kuusi lehteä, siis kaksitoista sivua, joissa kussakin on kapea pussi sukkapuikoille ja leveämpi pyöröpuikoille. Lisäksi etu- ja takakannessa on kahdeksan kapeaa pussia sukkapuikoille, pari niistä tikkasin lyhyemmiksi, jotta saan virkkuukoukut ja palmikkopuikot samaan pakettiin. Puikkokoon kirjoitin kynällä painokankaan valkoiseen osaan. Saapas nähdä, pysyvätkö puikot nyt järjestyksessä. Sen verran reilusti tilaa pussiin tuli, että viimeiset sivut ovat vielä tyhjillään. Pitäisiköhän hankkia lisää puikkoja?

Käydäänpä välillä raksalla.
Tällaista on vintillä. Eristykset on tehty ja Isäntä on kopistellut väliseinärunkoja paikoilleen. On tässä vielä työmaata...

tiistai 12. lokakuuta 2010

Ponchoja

Tipun kultaponcho valmistui kuin valmistuikin ennen tämänpäiväisiä kaverin syntymäpäiviä. Tällainen juhlahepenehän tämä on. Tipun kommentit valmiista ponchosta oli: "Se on ihana!" Lankaa meni kaksi kerää, siis 100 g ja aikaa jokunen tunti. Aloitin työn 6 mm:n puikoilla ja huomasin sitten, että vyötteessä suosituskoko olikin 4-5 mm. Öh... Minusta jälki on kyllä hyvää noilla isommillakin puikoilla. Eihän tähän mitään ohjetta ollut. Tällaisesta pörrölangasta kun ei oikein kannata mitään erikoista ruveta tekemään, simppelit mallit toimii parhaiten. Pääntieltä aloitin 80 silmukalla. Lisäykset tein langankierroilla edessä ja takana 2 s joka toinen kerros. Pääntiellä ja helmassa on kymmenkunta kerrosta joustinta. Minulla ei ole mitään käsitystä, paljonko silmukoita on ponchon alareunassa. Päästin vaan menemään niin kauan, kunnes mittaa oli sopivasti.
Ja koska Tipu laittoi ponchon päälleen aamulla, Pupukin halusi omansa. Pupun poncho on Tipulta peritty, olen tehnyt sen jämälangoista joskus hamassa menneisyydessä, ennen Ilosilmukan blogia. Vanha, mutta postaamaton.
Malli on oikeastaan tekniikan kokeilua. Poncho on tehty kuusikulmaisista tilkuista, jotka on aloitettu ulkoreunalta ja lopetettu keskelle. Koska olen laiska ompelemaan ja yritän aina jättää töihini mahdollisimman vähän ommeltavaa, tämä on tehty niin, että tilkkujen silmukat on aina noukittu viereisten reunoista. Tämä tekniikka olisi kehityskelpoinen, jos joskus ehtisi sitä viedä eteenpäin. Kovin suuria töitä sillä tosin on vaikea tehdä, kun koko työ roikkuu mukana neuloessa. Ja näitä tilkkujahan neulotaan ympäri ja ympäri ja ympäri. Ja koko työ pyörii ympäri ja ympäri...

perjantai 8. lokakuuta 2010

Sukkaset

Tein Pupulle uudet sukat Tico ticosta. Vanhat kävivät pieniksi. Näköjään postasin ne tammikuussa, joten vauhdilla tuntuu kaksivuotiaan jalka kasvavan. Vanhat sukat ovat nyt niin mieluisat, että piti tehdä uudet tilalle. Liian pienten sukkien kanssa tahtoo uhmaikäiseltä tulla kiukkua, kun kantapäät eivät pysy paikallaan. En viitsinyt laittaa raitoja kohdilleen, minua ei yhtään haittaa tällainen eriparifiilis lasten sukissa.
Varren joustimen tein ristityillä silmukoilla, niin tulee vähän sievempi. Muuten nämä on ihan perus-varresta-aloitetut-vahvistetulla-kantapäällä-sukat.

Äiti käväisi shoppailemassa Kauhavan kangasaitassa. Sen seurauksena minunkin lankavarastoni näyttää taas joltakin. Jopa se olikin surkean näköinen. (Ja sitten, kun saan nämä neulottua, voin hakea äidiltä lisää :) Äidin shoppailujen ja ahkeran ravelryssä surffaamisen seurauksena to do -listasta on tullut ihan kiitettävän pituinen. Ensin pitäisi tehdä Tipulle kullanvärisestä pörrölangasta pikkuponcho, jolla päivitetään garderobi talven juhlakaudelle. (Saa nähdä, pitääkö Pupulle tehdä samanlainen.) Sitten varmaan äidille villatakki, jonka lupasin lankoja vastaan. Mallikin on jo valittu. Listalta löytyy myös iso ja lämmin huivi itselle, siitä on jo suunnitelma päässä, mallineuletta vielä etsiskelen. Novitan syksyn lehdessä oli kaunis villatakkimalli, johon langatkin olisi jemmassa, se on tarkoitus aloittaa itselle, kunhan ehdin. Lisäksi pitäisi tehdä tytöille kaulurit tai Pupulle voisin oikeastaan tehdä sellaisen, jossa on pipo ja kauluri yhdessä. Pukinkonttiin voisin näperrellä parit cousteau-pipot ja parit huovutetut töppöset. Lisäksi tytöt tarvitsevat vielä pikkuneuleita (ainakin Pupu villasukat ja lapaset, Tipukin ehkä lapaset) ja Pojallekin voisi tehdä vaihteeksi uuden pipon. Niitä pitäisi tehdä sitten jossain välissä. Semmoisia suunnitelmia. Onhan se hauska nähdä vaikka vuoden vaihteessa, mitä näistä oikeasti on tehty ja minkä tilalla on tehty ihan jotain muuta!

tiistai 5. lokakuuta 2010

Pipoja

Tyttösille pipoja. Jostain syystä tämä pipohomma ei meinaa minulta oikein lykästää, varsinkaan Tipun kohdalla. Milloin tulee liian tiukka tai löysä tai liian pitkä tai lyhyt tai kutittaa tai väärän värinen tai mitä milloinkin. Tässä on viimeisin yritys:
Lanka on Novitan Luxus Wind -silkkivillaa, jämiä tästä bolerosta. Tosi pehmeää, ei kutita Tipuakaan. Kukka on jotain jämälankaa, saattaisi olla vaikka Woolia. Malli on Cabled Toddler Hat Ravelrystä. Paitsi, että Tipulle tein yhden ylimääräisen palmikon, koska ohje on 1-3 vuotiaalle, ja tietenkään ei ollut ohjetta mukana, kun kyläreissulla aloittelin kavennuksia. Kavennukset siis omasta päästä ja ihan erilaiset, kuin ohjeessa. Kukkaakaan ei alkuperäisessä mallissa ole. Tipu-prinsessalle ei ruskea pipo kelvannut, jotain koristetta piti saada. Niin ja jätin pipon huipulta ne hörsäkkeet pois. Eivät minusta olleet oikein kivoja näin isolle tytölle. Siinäpä sitä modifiointia olikin.
Ja koska Tipu sai pipon, Pupunkin piti sellainen saada. Pupu halusi koristeeksi vihreän kukkasen. Kukka olisi saanut olla pienempikin, kun pipokin kerran on. Tällä kertaa ohje kyllä oli hollilla kavennuksia tehdessä, mutta en viitsinyt sitä tavata, kun kerran edellisessäkin tuli kavennukset omasta päästä. Ja näinhän siinä kävi.
Tuon verran loppui lanka kesken. Itse asiassa piposta tuli hiukkasen liian pieni Pupulle, kun lanka rupesi niin uhkaavasti vähenemään. (Ei kellään sattuisi olemaan pienen pientä nökköstä Luxus Windiä varastossa...?) Pupulla on jo sievä, syyskeliin sopiva ja täydellisesti päähän istuva pipo olemassa, tämän pipon funktio on lähinnä pitää yllä rauhaa ja ehkäistä perheen sisäisiä ristiriitoja, joten kelvannee näinkin.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Sukkia ja mekkoja

Vielä yhdet sukat myyjäispöydälle. Koko näissä on siinä kolme-neljävuotiaalle. Seuraavaksi on tulossa taas jotain omalle porukalle.
Viimeisiä viedään ompeluksissakin tältä erää. Lauantaina meillä oli anoppi katsomassa lapsia ja tekemässä huushollia, appiukko heilumassa raksalla minun ja isännän kanssa ja Pojan kaveri viikonloppukylässä, ja tarvittiin tuvan pöytää ruokapöydäksi. Keittiön pöytään ei oikein kahdeksaa mahdu. Minun piti siis raivata ompeluvehkeet pois tuvan pöydältä. Sainkin jo kankaat loppumaan. Viimeinen ompelus tällä kertaa oli mekko ihan itselle.
Mekon kaava on Suuren Käsityölehden numerosta 7/2010. Edellisestä mekosta viisastuneena tein isomman koon. Malli on alunperin lyhythihainen kesämekko. Jatkoin hihat pitkiksi ja laitoin hihansuihin kuminauhat. Muutenkin tätä on tarkoitus pitää näin farkkujen tai legginsien kanssa, joten ihan kesämitoituksella saattaisi tehdä tiukkaa.
Vielä takapuoli. Tätä voisi pitää vakka sukkisten kanssa napit kiinni, mutta silloin pitäisi etsiä vaikka kapea musta vyö vyötärölle. Luulisin, että tätä tulee käytettyä enimmäkseen housujen päällä ja napit auki. Kangas on Eurokankaalta ostettua flanellia. Tipukin sanoi kankaan nähdessään: "Se on ihan sun näköistä!" Viisas Tipu :)