Liivi

Punaisen, purkutuomion saaneen liivin jälkeen olen väkerrellyt tällaista:
Tässä vielä pingottumassa. Kirjoneule tasoittuu kummasti, kun sen kostuttaa ja pingottaa. Liivin ohje on Suuren Käsityölehden lokakuun numerosta, vähän muokkasin, ja lankakin on sitä, mitä varastoista löytyi, siis Nallea. Kirjoneule oli hauskaa tehdä niin kauan, kuin sai tehdä pyörönä, siis kainaloihin. Nurjat kerrokset aiheuttivatkin sitten hiukan päänvaivaa. Onneksi mitään isoja kämmejä ei tullut, muutaman kerran piti purkaa kerros. Lankoja jäi vielä, niistä voisi tulla vaikka säärystimet samalla kirjoneuleella. Jos vielä viitsin.

Tyttöjen kanssa ollaan kierrelty potkurilla lähiteitä pajusaaliin toivossa. Ja löytyyhän niitä. Tänä vuonna pajut näyttäisivät olevan hyvälaatuisiakin, toisin kuin edellisen kesän jäljiltä. Toissakesä olikin sateinen, viime kesä sen sijaan kuivempi. Lunta on tosin viime viikkojen sateiden jälkeen niin paljon, että tyvipäitä joutuu kaivelemaan hankien alta. Mitäs en lähtenyt aikaisemmin. En oikeastaan aikonut punoa tuoreista pajuista mitään nyt, mutta ovat ne niin houkuttelevan kauniita. Sileitä ja kiiltäviä. Saa nähdä, kuinka tässä käy.

Rauhallista joulua!

Ilosilmukan blogi hiljenee nyt jouluksi. Oikein hyvää, rauhallista joulua lukijoille!

Nyt se alkoi!

Nimittäin joululoma. Tänään oli viimeinen koe ja viimeinen koulupäivä. Nyt laitan koulupaperit laatikkoon, enkä etsi niitä sieltä ennen loppiaista! Kaupassa käynti kotimatkalla muuttuikin tunnin pakkoshoppailuksi, kun autosta oli tyhjentynyt rengas. Kauppakeskuksen parkkipaikalla. Mitäs muuta siinä pystyi tekemään, kuin kiertelemään kaupoissa odotellessa, että Isäntä tulee pelastamaan ja vaihtamaan renkaan yli 20 asteen pakkasessa. Voi harmi. En kyllä ostanut muuta kuin nämä:
Eihän näitä silkkivilloja voinut jättää sinne hyllyyn, kun olivat vielä tarjouksessakin. Olkoon nyt sitten vaikka oma joululahja. Taas.

Leikkelin sisustuslevystä lisää sydämiä. Tipun kanssa koristeltiin. Vasemmanpuoleiset on minun ja oikeanpuoleiset Tipun suunnittelemia. Neulojen työntäminen levyyn oli kyllä sen verran kovaa hommaa, että se ei Tipulta onnistunut. Sormenpäät oli kipeinä minullakin. Siis ylijäämä sisustuslevyä, seinämaalia, paljetteja ja pieniä nuppineuloja.

Tämä rouvasihminen raksuttelee nyt tuvannurkassa. Anoppi lupasi tällaisen joskus taannoin tuparilahjaksi, ennen kuin tarkisteli hintaa. Jotain kumman rauhoittavaa rouvan raksutuksessa on.

Minun päiväni meni koulussa ja Isäntä oli tyttöjen kanssa kotona tänään. Tipu sai eilen oikomiskojeen suuhunsa. Sellaisen, joka laitetaan ylätakahampaisiin kiinni ja asettuu kitalakeen. Takahampaat olivat aamulla kipeät ja puhuminen hankalaa, kun kieli ei vielä oikein osaa muodostaa kirjaimia uudessa ympäristössä. Eskaripäivä jäi väliin. Kätevästi Isäntä leipoi ruisleivät leivinuunissa siinä tyttöjä vahtiessa. Ja kävi sitten vielä vaihtamassa minulle ehjän renkaan alle. Ihana mies!

Olipa kerran liivintekele...

...mutta ei ollutkaan toista kertaa. Purin pois. En sittenkään tykännyt.
Ja miksi sitten en tykännyt? Liian pitkä, liian kapea, ruma helma, tyhmät kädentiet ja kaulus. Mitäpä sille sitten enää muuta voi tehdä kuin purkaa.

Tämä jäi jäljelle. 600 grammaa punaista 7 veljestä. Voi nenä! Mitähän sitten? Taidan työntää nämä pussiin ja lankakirstun pohjalle. Eikös taannoisessa Suuressa Käsityölehdessä ollut sellaisia englantilaistyylisiä kirjoneuleita? (Vaihdoin puheenaihetta...)

Tällä viikolla on vielä yksi koe koulussa, sen jälkeen työnnän koulupaperit jonnekin komeronnurkkaan joululoman ajaksi. Ja tämä tietää kohtalonkelloja alakerrassa kunnostusta odottavalle kaksimetriselle pirtinpöydälle. Pöydän viimeiset hetket vaaleansinisenä ja punaisena alkavat olla käsillä! Nykyiset värit näkyvät tuossa yläpuolella olevassa kuvassa. Kovin on iloiset...

Kaikenlaista sitä onkin tullut tehtyä

Pupu sai Novitan Purosta villikset. Näihin lykkään alle pöksyt ja sideharson pöksyjen sisään. Hyvin tuntuu harso pysyvän paikallaan. Ajatus tässä on se, että Pupun olisi helpompi opetella kuivaksi, kun märkä vaippa tuntuukin märältä. Villahousujen malli on omasta päästä, yläpäässä on 80 silmukkaa. Lahkeissa taitaa olla 36 silmukkaa yläosassa ja neljä silmukkaa kavensin lahkeensuuhun mennessä. Parin päivän käytön jälkeen housuissa näkyy jo epäilyttäviä nukkaantumisen merkkejä. Olen pitänyt näitä liivihameen tai tunikan kanssa sukkahousujen tapaan. Ovat varmaan aika kovilla reippaan kaksivuotiaan touhuissa. Voisin silti tehdä vielä toisetkin.
Tein pikaisesti tilkkupeiton pukin konttiin. Joka näiden kanssa on pelannut, huomaa itsekin, ja kerron nyt sitten muillekin, että tämähän on tehty pikatekniikalla. Sen verran nyt sattui kiirus, että vähän piti oikaista ;) Pikkujoulupaketeihin piilotin näitä virkattuja ja koristeltuja palloja. Ja kuvitelkaa: viitsin oikein ommella paljetit kiinni, en liimannut!

Astianpesukone sai pintaansa kontaktimuovista leikatut lehtikuviot. Näiden on tarkoitus olla samanlaisia kuin välitilaan maalaamani kuviot. Ne vilahtavat tässä postauksessa. Ei jää valkoinen astianpesukone niin kalpeaksi mustan uunin, lieden ja jääkaapin rinnalla.

Sisustusta

Sisustusvimma jyllää täysillä. Maalasin isän tekemän puuvalmiin veitsitukin ja lapsiperheessä niin tarpeellisen (vihreän) talouspaperirullan telineen keittiöön paremmin sopivalla värillä. Seinämaalilla vetelin, sitä kun löytyy varastosta. Saa nähdä kauanko kestää.
Eteisen pöytätason päällystin samalla kankaalla, mistä tein istumatyynyn aikaisemmin. Decoupagelakalla laitoin kiinni, menikin pari purkkia. Mitäs myyvät niin pienissä purkeissa! Tältä meillä nyt näyttää:

Tai siis näytti sen jälkeen, kun nostelin kaikki paikkojaan etsivät kamat pois pöydältä ja penkiltä... Pitäisi varmaan ottaa itseään niskasta kiinni ja keksiä paikat viimeisillekin "kodittomille". En tässä vaiheessa enää viitsisi, alkaa olla esineiden järjestelykiintiö täynnä.

Maalailu sen kuin jatkuu. Tänään kannoin ruokapöydän kannen kylppärin lattialle, hioin sen ja maalasin pohjamaalilla. Huomenna pääsen vetämään pintamaalia. Ja kuvia siitä projektista tulee joskus myöhemmin.

Koristeita

Askartelin tuvan kaikkiin viiteen ikkunaan sydäkoristeet. Pohjana on ylijäämäsisustuslevyä jonka maalasin vaalealla seinämaalilla. Sitten vain mustaa leimasinväriä reunoihin ja enkelikiiltokuva decoupagelakalla kiinni. Tykkään kovasti!
Sydämet ovat kolmisenkymmentä senttiä korkeita ja jokaisessa on erilainen kuva. Kivoja ja helppoja tehdä! Tämäntyyppisiä koristeita tulee melko varmasti vielä lisää ennen joulua.

Itsenäisyyspäivän ja toisen adventin kunniaksi pujottelin vuosi sitten syksyllä tekemäänin pajukehikkoon havuja ja viritin valot. Tämä taitaa jäädä pajukehikon viimeiseksi palvelukseksi. Sen verran kehikko on jo kärsinyt.

Tässä vielä toinen otos ilman salamaa, niin näkyy johto vähemmän ja valot enemmän, niin kuin oikeastikin.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Muuttoriehaa

Nyt on lopulta jotain julkaistavaa. Tipu sai kirjoneulesukat. Värit hän valitsi ihan itse. Ja niitähän riittää ;)
Ompelin tyynyn eteisen alalaatikon päälle. Tuli kyllä aika ruma. Olisi pitänyt olla napakampi, jää tyhmästi laineille nyt. Pienennän varmaan tätä joskus. Värit käy kyllä justiinsa.

Lisäksi ompelin alakertaan verhoja. Monta. Me nukutaan Isännän kanssa tuolla verhojen takana ja tytöt tällä puolella. Onpahan nyt edes olevinaan omat huoneet molemmilla.

On ollut hirmuinen kiirus loppumuuton selvimisessä. Minä koitan tyttöjen kanssa kulkea vanhassa kodissa hakemassa viimeisiä vehkeitä ja tunkea niitä sitten johonkin kaappiin täällä, että saa kassit ja laatikot tyhjiksi ja pääsee taas hakemaan lisää. Nyt ei jäljellä ole enää juuri muuta kuin roskaa. Sen jälkeen huusholli pitää tietysti vielä siivota. Ei tarvitse miettiä, mitä viikonloppuna tekisi.

Kiireessä...

Nyt seuraa pikainen päivitys ilman kuvia. Kuvien puuttumiselle on kolme syytä, jotka listaan tähän insinöörimäisen selkeästi.
1. Valmistuneet työt käsityöt kuuluvat joulun hyshys -sarjaan. Ei kuvia niistä vielä!
2. Postaan koululta ja kuvat ovat kamerassa kotona. Sattui opelle pieni kämmi, minkä seurauksena meille opiskelijoille jäi luppoaikaa.
3. Muuton kanssa on ollut kotona niin kiire, että en ole ehtinyt blogaamaan.

Uusi koti alkaa siis olla siinä mallissa, että lauantaina pitäisi kantaa kalusteet sisään. Meillä on sisä-WC, keittiö, eteisen ja kodinhoitohuoneen kaapit, kaikki seinät tasoitettu ja maalattu, samoin lattiat, sisäkatot, portaat kellariin, väliovet, keskuslämmitys ja ulkovaloja. Sen sijaan meiltä puuttuu hurja määrä listoja ja sokkeleita, WC:n peili, yläkerran portaat, sisäkylppäri ja -sauna sekä yläkerrasta kaikki pinnat ja osa eristyksestäkin. Muun muassa.

Lauantaiksi on kuitenkin pyydetty porukkaa auttamaan muutossa. Kamala hässäkkä päällä, perjantaina on vieläpä rakennussuunnittelun koe, johon lukeminen on kyllä jäänyt lapsipuolen asemaan. Kunpa menisi edes läpi!

Maalia lattioihin

Lattioiden maalaus alkaa olla loppusuoralla. Tänään vetelin tummempaa harmaata tuvan puolelle. Tähän malliin:
Tuvasta puuttuu vielä vähän sablonikuvia ja eteisestä ja kammarista nämä reunukset. Pitäisi varmaan yrittää tänä iltana väkertää sabloni, niin saisin huomenna sitten töpätä ne. Tähän mennessä tuoreeseen lattiamaaliin on tarttunut neljä kärpästä. Luulisi kärpästen kohta loppuvan... Ai niin: Ilosilmukan isä oli tänään asentamassa Isännän kanssa alakerran portaita. Elämä sen kuin helpottuu!

Olen minä käsitöitäkin tehnyt, tällä blogilla vaan on sama vaiva kuin monella muullakin näin joulun pikkuhiljaa lähestyessä: ei tänne viitsi kuvata käsitöitä, kun sukulaiset käy kuitenkin katsomassa, vaikka eivät uskalla kommentteja jättääkään. Teidät on nähty! Laitetaan sitten joulun jälkeen pläjäys. Sen verran voin paljastaa, että edellisen postauksen langoista on jäljellä enää harmaankirjava ja vähän ruskeankirjavaa. Muut meni jo.

Koulusta sain tänään tiedon, että viestinnän opinnot hyväksyttiin hyväksiluettavaksi. Vähän arvelin, että niistä voi tulla lisätöitä, ennen kuin saan kurssin suoritetuksi, mutta ei tullutkaan. Hyvä näin. On tässä muutakin tekemistä.

Lattioita ja langanloppuja

Katsokaas tätä:
tuvassa lattia! Enää kamarin lattia puuttuu.

Tällainen palapeli. Maalaus vielä kesken.

Sitten nämä. Jäi vajaita puolia keriä 7 veljestä yli. Mitä näistä voi tehdä? Sattuvat vielä olemaan näitä kirjavia. En millään haluaisi jättää näitä pyörimään lankakirstuun. Ideoita otetaan vastaan! Ja pikaisesti, puikoilla on tällä hetkellä... ei mitään! Kauhea paikka.

Sairastuvalta, päivää

Meillä on sairastettu. Poika on ollut poissa koulusta viime viikon torstaista asti. Minä ja tytöt seurattiin perässä. Isäntä on onneksi terve. Kuumetta on ollut siinä 39 astetta, kurkkukipua, nuhaa, silmät vuotaa, päänsärkyä, selkäsärkyä, nivelkipuja, lihaskipuja, pahoinvointia, huimausta. Ei onneksi kenelläkään kaikkia oireita, mutta vähän kenellä mitäkin. Poikaa on käytetty terveyskeskuksessa, kun se on potenut kurkkuaan jo yli viikon ja ääni on vieläkin aivan poissa. Sairaanhoitajan mukaan sikainfluenssaakaan ei voi lukea pois, mutta täällähän ei testata kuin riskiryhmiä. Tiedä häntä sitten. Ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluva pikku-Pupu on onneksi selvinnyt kaikista vähimmällä. Tipullakin taitaa tämä viikko mennä eskarista poissa. Tänään oli vielä aamulämpö yli 37. Minä alan olla jo sen verran kunnossa, että rupeaa tekemään mieli työmaalle maalaamaan portaita...

Tossuja ja rakennusta

Puikoilta on jotenkin viime aikoina pullahdellut lisää palatossuja. Monen kokoisia ja värisiä. Ensimmäiset, jo aikaisemmin esitellyt tossut, tein ihan ohjeen mukaan. Sen jälkeen tein tossut niin, että kiinnitin saumat jo neuloessa. Ei sitten tarvinnut ommella jälkikäteen. Ensimmäisistä sillä lailla tehdyistä tossuista en sano mitään, mutta muissa saumat ovat oikein siistit.
Tässä vielä tossut rivissä. Pupukin toi omat tossunsa samaan kuvaan. Pohjista näkee, että tossut ovat olleet Pupulla ahkerassa käytössä! Kivoja tehdä, varsinkin, kun ei tarvitse ommella saumoja. Liikaa pääteltäviä langanpäitä kylläkin.

Maalasin keittiön välitilaan sablonilla lehtiä ja vapaalla kädellä niille varret. Päälle olisi tarkoitus laittaa kirkas lasi. Saa nähdä, onnistuuko. Suunnitelma B onkin sitten, että nykäistään laatat tähän päälle. Ei viitsisi.

Lattiat on eteistä lukuun ottamatta koolattu. Kamariin Isäntä ehti jo levittää villat ja lattialämmityksen jakopellit. Sitten puuttuu enää lattialämmitysputket ja lattialankut. (Poika mokoma meni sairastumaan flunssaan eikä pääse auttamaan Isäntää putkien kanssa.) Viimeiset seinät maalasin tänään, portaat tulevat varmaan ihan lähipäivinä, pääsen sitten maalaamaan niitä. Ei tässä vielä voi ripustaa pensseliä naulaan.

Varaslähtö

Pari päivää koulunpenkillä näkyy jo likapyykin määrässä. Tänä iltana saa pyykinpesukone rallattaa. Äiti vinkkasi huomisista markkinoista, joilta saisi pilkkahintaan jatkojalostukseen sopivaa tekstiilitavaraa, mm. poppanapaloja. Pari koulupäivää näkyy ikävä kyllä myös siinä, että pitäisi varmaankin mennä huomenna markkinoiden sijaan työmaalle maalaamaan.
Palautin Pupulla lainassa olleet kumisaappaat kortin ja - kieltämättä melko jouluisen - virkatun pallon kera. Näitä palloja olen virkannut jemmaan enemmänkin, saa nähdä, vieläkö viitsin niitä jouluksi jotenkin koristella.

Mekko ja tossut Pupulle

Ostin kirppikseltä tyttöjen farkkumekon, koko oli siinä 150 cm. Mekon kauniista helmasta leikkasin Pupulle mekon. Helman reunoista riitti vielä olkaimiinkin. Ommeltavaksi jäi sivusaumat, yläpään huolittelut, olkainten reunat sekä olkainten kiinnitys ja kaksi napinläpeä nappeineen. Sen verran maltoin minäkin istua ompelukoneen ääressä. Hame maksoi alle kaksi euroa, napit löytyivät nappilaatikosta. Mekosta tuli suloinen, kyllä kannatti nähdä vaiva!
Pupu sai myös vanhan mallin mukaiset palatossut. Ohje löytyy ainakin käspaikan sivuilta.

Lankana on Nalle, puikot 2,5 mm ja silmukoita on 14. Justiin mahtuu Pupun pikkuiseen jalkaan.

Tässä vielä toisesta suunnasta. Pupu poseeraa pötköllään. Tossuista tuli mieleiset. Aamulla päättelin langat ja Pupu on liukastellut koko päivän tossuillaan.

Huomenna ja ylihuomenna kouluun ja sitten taas kolmen viikon tauko. Olen yrittänyt kahlata koemateriaalia läpi. Kun Pupun päikkäriaikaan pitäisi olla raksalla, lukuaika jää vähiin. Illalla, kun lapset menee nukkumaan on pää jo niin tiltissä, että lukeminen ei oikein suju. Onneksi on lastenohjelmat...

Sitten ne kuvat

Tänään tuntuu vaihteeksi pääsevän verkkoon. Tässä siis edellisen postauksen kuvat.
Lapasia. Nyt olen jo päätellyt Tipun sydänlapaset ja ne on jo mukana eskarissa. Pupun punaiset lapaset on peukaloa vaille valmiina.

Tässä keittiö.

Ja tässä kodinhoitohuone. Isäntä meinasi tuoda tänään loput kaapit, jos ne mahtuu yhteen kuormaan.

Nyt laiskottaa rakentaminen. Pariin päivään en ole oikein raksalle ehtinyt, tänään on pakko yrittää olla ahkera. Muutto lähestyy - pikku hiljaa, mutta kuitenkin.

Tumppuja ja kaappeja

Perustin tumpputehtaan. Pupulla on niin pikkuinen käsi, että viimetalviset lapaset varmaan mahtuisivat vielä hyvin, mutta mihin ihmeeseen ne on taas kaikki joutuneet? Kummallista. Tipu taas sanoi, että olen luvannut sille pipon ja kaulaliinan kanssa samaan sarjaan vielä lapasetkin. En minä vaan muista. Yhdet tumput annoin jo Pikku-O:lle, ne eivät ehtineen kuvaan. Ja näköjään ei sitten kuva muistakaan lapasista suostu millään tulemaan tänne :( Nettiyhteys pelaa tänä aamuna surkeasti. Täytyy yrittää joskus myöhemmin uudelleen.

Isäntä on kuskannut kaapistoja keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen pakettiautolla kylällä kulkiessaan. Keittiöstä puuttuu pyörillä oleva laatikosto, hyllytasot ja ovet. Kodinhoitohuoneessa ovat ylä- ja alakaapit sekä työtaso paikallaan, ilman ovia ja hyllyjä. Korkeat kaapit puuttuvat vielä. Ja tähän piti sitten tulla kuvat kaapeista.

Eilen illalla olin pitkästä aikaa Varisten kanssa keikalla. Ihan jees meininki. Sinne jäivät poijat vielä soittelemaan, kun minä lähdin ajelemaan kotiin pussillinen munkkeja eväänä vähän yhdeksän jälkeen. Jospa tästä kohta rakentaminen hellittäisi edes pikkuisen, niin voisi taas panostaa enemmän varisteluunkin.

Väriä syksyyn

Harmaa kausi näyttäisi olevan ohi. Ruskan värit alkavat olla ulkoa mennyttä, joten väriä pitää saada sisälle. Nämä ovat menossa puikoille:
Tästä kelpaa valita sopiva yhdistelmä!

Työmaalla kevensin välillä tekemällä hupihommaa. Vähän väriä harmaaseen huoneeseen. Tipun kommentti oli "Ihanaa!", Poika meinasi, että olisi ollut hienompi seinä ilman kukkasia ja Isännälle kelpasi. Ei tarvitse maalata piiloon. Kukkasten koon näkee noista oikeanreunan kulmista, joista pilkistää katto ja lattia. Minähän en mitää piperrystä viitsi maalata!

Leivinuuni sai ylleen punaista ja tummansuklaanruskeaa. Nam! Salama läimäisi punaisen ihan liian vaaleaksi, älkää uskoko sitä. Oikeasti se on lämmin, vähän ruskeansävyinen punainen.

Isäntä toi ensimmäisen kuorman kaappeja ja asensi niitä eilen keittiöön. Välitilan lasin alle tuleva maalaus odottaa vielä ideaa. Toivottavasti jotain putkahtaa päähän nyt, kun sain tuon alakerran harmaan huoneen seinämaalauksen pois tieltä. Tuli päähän tilaa, kun toisesta päästä puretaan... Tai onhan noita ideoita, mutta ei sellaista "joo, näin se pitää tehdä" -tunnetta ole vielä tullut. Palaset odottavat vielä loksahdusta. Kivaa tehdä omaa kotia, ei tarvitse kenelläkään hyväksyttää maalauksia. (Paitsi vähän ehkä Isännällä.)

Tipun kissa

Tipun eskarissa tekemä savikissa. On hieno! Häntä ehti jo kotona mennä poikki ja on liimattu paikoilleen. Vähän hillitymmällä värityksellä tämä kisu kelpaisi vaikka taidehyllylle. Tipu on tietysti maalannut kissan kauneimmilla maaleilla, mitä löysi ja mikäpä minä olen taiteilijaa arvostelemaan :)

Vielä kisun toinen kylki.

Silmät täynnä kittipölyä. Hioin porrashuoneen saumat ensimmäisen tasoituksen jälkeen. Korkeassa huoneessa saumaa riittää sekä pysty- että vaakasuoraan. Onneksi keskikerroksen seinien tasoittaminen alkaa olla jo loppusuoralla. Yläkerrasta on parasta olla puhumatta mitään tässä vaiheessa.

Kiitos!

On ihanaa, kun joku muistaa ihan tavallisena arkena. Lämmittää sisältä syksyviileillä.
Sain yllätyksenä kauniin ruusunmarjakranssin. Naulasin kranssin pihasaunan oveen, siinä sitä on hyvä ihailla pihalla kulkiessa. Kiitos äiti! (Saa nähdä, löytävätkö linnut nämä herkkupalat vai säästyvätkö meille ihmisille silmänruoaksi.)

Tämän olin jo unohtanut. (Lyhyt muisti...) Tein vielä yhdet rannekkeet, tällä kertaa harmaana ja naisten koossa. Lankana on villatakista yli jäänyt Rose Mohair. Taidan jättää tämän parin omaan käyttöön, kun sopivat niin hyvin villatakin kanssa.

Raksaraportti

Räpsin saunareissulla muutamia kuvia raksalta. Tältä meillä näyttää:

Takapuoli
Etupuoli (tässä kuvassa aurinko vielä valaisi). Ulkoverhous on valmis!

Pari yksityiskohtaa. Räystäänaluset:

Yhteen ikkunaan on kokeeksi lyöty koristeet. Sitten sisälle. Tässä tupa. (Ja kukas se siellä viipottaakaan? Meidän linssilude!)

Kammarin pönttöuuni ja ovet (jotka odottavat vielä asennusta):

Keittiön kautta kodinhoitohuoneeseen. Isäntä veti poliisimalliin teipit oviaukon eteen, että ymmärretään olla tillustelematta tuoreella laatoituksella.

Alakerrassa on sisustuslevyjen asennus kesken seinällä...

...ja katossa.

Semmoista :) Tervetuloa uudelleen!