sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Pihatöitä

Kesäiset kelit ovat houkutelleen Ilosilmukan ulos. Koivun siitepölykin tuntuu olevan vähenemään päin, aurinko paistaa lämpimästi eikä itikoitakaan vielä ole. Käsityöt etenevät hiljalleen ja mitään valmista näytettävää ei ole. Sen sijaan olen tehnyt yhtä ja toista muuta. Poika on hakenut mönkijällä risuja, jotka minä olen syöttänyt oksasilppurista läpi. Melkein kaikki marjapensaat ovat saaneet uuden katteen juurilleen.  
 Olen myös perustanut elämäni ensimmäisen ihka oman kasvimaan. (Kaikkea se ikä näyttää teettävän...) Ajattelin päästä helpolla: tein pikkuruisen kasvimaan laatikkoon ja uuteen säkkimultaan. Ei ole ainakaan jo valmiiksi kylvettynä rikkaheiniä.
 Kovia kokenut tillipioni, jonka siirsin - ties kuinka monetta kertaa - tähän kukkapenkkiin viime keväänä, näyttää lopulta viihtyvän tällä paikalla ja on jo kovasti paremman näköinen kuin viime kesänä. Nyt on varsilla jo sen verran mittaa, että työntelin muutaman pajunvarren tueksi. Tämän täytyy olla maailman helpoin perennatuki ja pajutyö! Kokeiltu on ennenkin ja toimii, kestää pari kolme kesää ennen kuin lahoaa pois. Sitten voikin jo tehdä uuden. Vasemmalla kasvava kuolanpioni ei tukea kaipaa.
 Tänään oli ohjelmassa pihasaunan pukuhuoneen pesu. Vannotin Isäntää ja lapsia ottamaan kengät pois jaloista ovella ja laitoin lattialle kauniin sinisen maton, joka on hingunnut pihasaunalle jo pari vuotta. Lattialla on anopin huoneistoremontista ylijäänyttä muovimattoa, ja vaikka se hölmöltä kuulostaakin (muovimatto pihasaunassa, nimittäin) se on erittäin käytännöllinen ja näyttää hyvältä. Sopii väriltään jopa vanhoihin oviin. Liimaamaan en mattoa kyllä tähän lattiaan lähde, voi olla, että kosteusolosuhteet ovat sellaiset, että liiman kanssa tulisi ongelmia.
 Sain viimein aikaiseksi jopa pestä pihasaunan ikkunat sisältäpäin. Näiden vanhojen pokien avaamista en viitsi edes yrittää, ovat ne sen verran lahot. Ikkunalaudalla majailee äitini huovuttama Torsti-tonttu, joka asuu saunalla ympäri vuoden.
 Mikäs se tässä maitokärryissä istuskelee? Masahan se, Masa on vielä vähän kesken, tai aika paljonkin. Jalkoihin tulee saappaat, joten hän pärjää vallan hyvin ilman jalkateriäkin. Masa on menossa ongelle pihalammelle. Ensin hänelle pitää varmaan tehdä ainakin kädet, ja olisihan pääkin kiva. Masa oli tarpeeksi järjetön projekti, että sain Pojankin mukaan. Katsotaan jatkossa, miten Masa etenee.
 Tässä sen sijaan ei ole ollut mitään työtä pariin vuoteen. Toin lähes ensitöikseni tällä pihalla pihapuron reunalle rentukoita.
Kevään ensimmäiset kukat ilahduttavat aina yhtä paljon. Nyt näyttäisivät näin lämpimät päivät olevan tältä erää ohi, joten ehkä seuraavassa postauksessa on sitten jotain valmistä käsityötäkin.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Silitysrauta

Isäntä onnistui taas kerran järjestämään itsensä penkomaan erästä romukasaa. Olihan sieltä tarttunut mukaan yhtä ja toista. Romujen joukosta löytyi vanha silitysrauta. Tässä ensi kuvat raudasta
 Merkkituote näkyy olevan, ihan Högforsin valimolta kotoisin. Rauta on ollut ties kuinka kauan pihalla romukasassa, ja jälkikin on sen näköistä.
 Ensimmäiseksi sivelin raudan ruosteenpoistoaineella. Sen käsittelyn jälkeen rauta näytti tältä:
 Sitten vielä kunnon kerros voiteluainetta ja rauta alkaa kelvata jo näytille. Vaatteisiin en tosin tällä koskisi...
 Ja vielä takapuolelta. Takalaidan luukku on jumissa. Se ei aukeavan ihan pienellä kopistelulla, eikä vanhusta henno kovin kovakouraisesti käsitellä. Sen verran raolleen luukkua on saatu, että sisällä on rautaan kuuluva "luoti", joka on tarkoitus lämmittää ja sujauttaa sisälle. Vähän kehittyneempi malli siis.
Pikaisella nettihaulla selvisi, että Högforsin valimo on valmistanut tämän tyyppisiä silitysrautoja ainakin vuosien 1850 ja 1940 välisenä aikana. Noin villinä veikkauksena voisin heittää, että tämä rauta on tässä artikkelissa mainittuja Eskilstunan rautoja. Hieno peli, joka tapauksessa!

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Lisää sukkia

Eilen illalla tuli tehtyä viimeiset opintoihin kuuluvat harjoitustyöt. Olotila on perin kummallinen: töiden jälkeen voi tehdä mitä haluaa, ei tarvitse huolehtia kuin kotitöistä. Ehtii tehdä vaikka mitä! Niin kuin vaikka askarrella tai leikata tilkkuja tai kehrätä tai vaikka katsella telkkua ja neuloa. Niin kauan kuin koivut pölisevät tuohon malliin, ei varmaankaan tule hirmuisesti vietettyä aikaa ulkona. (Voi harmi, kun ei kärsi olla pihalla, täytyy vaan tehdä käsitöitä sisällä...)

Tein Tipulle vielä toisenkin sukkaparin. Luulisin, että näillä pärjätään syksyyn asti. Nalle Kukkakedon uusissa väreissä oli pari niin herkullista, että niitä tarttui mukaan väkisin. Ensimmäinen kerä pääsi jo sukiksi, toinen vielä odottelee.
Tipu leikkii villasukkamallia. Tähän pariin tein tiimalasikantapään, ihan vaihteen vuoksi. Pitsineule on Neulojan käsikirjasta, pienin muutoksin.  
 Pupu tahtoi barbilleen hameen. Pikaisesti välityönä virkkasin hameen, sen jälkeen oli pakko tehdä myös toppi. Eihän neitokainen toki yläosattomissakaan voi olla! Arvaas, montako kertaa piti purkaa, ennen kuin sain värit osumaan näin kohdalleen. No joo, en tasan purkanut. Sattuipas kerrankin vahingossa.
 Topin etumus on muotoiltu lyhennetyillä kerroksilla. Sen verran muodokashan tämä neiti on, että jonkinlaiset muotoilut ovat tarpeen.
Takapuoli onkin sitten kelta-oranssi. Näinhän se menee. Sekä hame että toppi on kiinnitetty yhdellä napilla. Ei luulisi olevan liian haasteellista näppärän nelivuotiaan sormille.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äitienpäivän kukkia

Tänä aamuna on varmasti monessa perheessä herätty innokkaiden pikku lahjantuojien tohinaan. Niin meilläkin. Ovathan omin pikku kätösin tehdyt lahjat niitä kaikkein kalleimpia, myös lasten itsensä mielestä.
 Sen verran harrastin äitienpäiväaskarteluja minäkin, että tehtiin Tipun kanssa pikaisesti tänä aamuna muutama kukkanen tyhjistä vessapaperirullista ja varrastikuista. Pojan varastoista lainasin spraymaalia. Koko valikoima tuli käytettyä: valkoista, mustaa ja oranssia. Sitten pihalle kuvaamaan, kun kerran paistaa aurinko. Ensimmäinen versio on otettu rapun vieressä. Onpa tyhmän näköinen tausta. Kaikkea sekalaista sälää taustalla, kukat ei oikein tahdo erottua. Ei hyvä. 
 Toinen versio, sama paikka, eri suunta. Vielä sekavampi tausta, vai mitäs sanotte: traktori kärryineen, talon maalauksessa viime kesänä käytetyt pukit ja vanne nurmikolla. Otetaas vielä uudestaan.
Tällä kertaa tausta on ainakin riittävän yksivärinen, mutta tähän ei sitten paista aurinko. Ei hyvä tämäkään. Tässä vaiheessa alkoi palella ihan tarpeeksi, kun ei tullut laitettua ulkovaatteita päälle. ("Käynpä äkkiä nappaamassa pari kuvaa pihalla, eihän siinä mitään vaatteita tarvitse.") Niin että näiden muotopuolien kuvien myötä Ilosilmukka toivottaa oikein hyvää ja aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille!

lauantai 12. toukokuuta 2012

Baktus ja Laine-sukat

Ravelryn perinneneuleryhmässä alkoi mielenkiintoinen tempaus, jossa tarkoituksena on yhdistää Baktus-huivi Mary Oljen tai Eeva Haaviston malleihin. Ilosilmukan ensimmäinen ratkaisu on tällainen:
Ihan perus-Baktus Novitan Polusta, reunaan lisäsin pitsin Mary Oljen kirjasta "Uusia ja vanhoja virkkuupitsejä". Kirja on ollut minulla jo pari vuotta, mutta juuri mitään en ole siitä vielä tehnyt. Suurin syy siihen on, että kirjassa ei juuri ohjeita viljellä. Siinä on valokuvia pitseistä, ohjeena lähinnä maininta, että kyllähän virkkaaja tästä näkee, miten pitsi on tehty.  
Tässä vielä lähikuva pitsistä. Eikös tästä nyt näe, miten se on tehty ;) Sen verran Olki antaa vihjettä tähän kaaripitsiin, että pylväissä on kolme langankiertoa. Tykkään joka tapauksessa Baktuksestani niin paljon, että melkein harmittaa, että ollaan jo näin lähellä kesää, ja villahuivien käyttö jää väkisin vähemmälle. Seuraava Baktus on vielä idean asteella, saa nähdä, tuleeko kokeiltua ihan jotain muuta.

Tipun jalka on kasvanut taas ulos villasukista. Kovin paljon villasukkia ei tule käytettyä, meillä ei niitä sisällä yleensä tarvita ja vähän nahkeasti ne tuntuvat kengän allekaan lapsilla menevän. Sen verran tarvista sukille toki aina on, että onhan niitä oltava.
Tipun uudet sukat olen tehnyt seiskaveikasta, siinä kun sattui olemaan niin kovin mieluinen turkoosi väri. Aaltomaisesta koristekuviosta johtuen sukat saivat nimekseen Laine.
Tällä kertaa tein ihan perinteisen vahvistetun kantapään. Silmukoita oli yhteensä 44 (lisäksi nuo kuvioneuleen 3 s), puikot 3,5 mm. Näillä mitoilla tuli Tipulle ihan sopivat.
Vielä kuva mallineuleesta. Kolme kuviosilmukkaa olen neulonut vain joka toisella kerroksella, nostanut neulomatta joka toisella. Tällaiset neuleen pinnalla kulkevat silmukat eivät kasvata neuleen leveyttä, sen vuoksi lisäsin ne joustinneuleen jälkeen ja kavensin kärkikavennuksessa pois ylimääräisinä, siis aina yhdessä nurjan silmukan kanssa.

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Pannulappuja tilkuista

Tein pari pannulappua tilkuista, kun piti tehdä mallitöitä helpoista, aloittelijalle sopivista töistä. Pannulappu on todellakin siitä hyvä aloitustyö, että siinä tehdään kaikki samat työvaiheet kuin isommassakin vanutikatussa tilkkutyössä, pienessä mittakaavassa vain. Lupasin pannulaput anopille ja hän toivoi, ettei niissä olisi kovin vaaleita värejä. Ei sitten näy niin lika.
Ensimmäinen pannulappu on tehty neljästä kaitaleesta, jotka ensin ompelin  yhteen. Sen jälkeen leikkasin työn taas neljään kaitaleeseen, ja yhdistin uudelleen.  
Toisen tein ompelemalla kaksi neliötä oikeat puolet vastakkain kahdella tikillä yhteen, siten että tikkien väliin jää kaksi kertaa saumanvara ja niiden välinen linja menee kulmasta kulmaan. Sen jälkeen tikkien välistä saksilla poikki, ja lopputuloksena on kaksi kahdesta kolmiosta muodostuvaa neliötä. Kaikenlaista tällaista fuskausta sitä oppii, kun aika on kortilla ;)
Ravelryn perinneneuleryhmässä on menossa mielenkiintoinen tempaus, jossa neulotaan baktus-huivi yhdistettynä Mary Oljen tai Eeva Haaviston malleihin. Ilosilmukkakin innostui haasteesta ja ensimmäinen baktus alkaa olla melkein valmis. Harmi vaan, että lanka loppui - tyypillisesti - vähän kesken. Eihän tässä auta, on haettava uusi kerä. Miten Olki/Haavisto sitten yhdistyy aina oikein neulottavaan baktukseen, se onkin sitten uuden postauksen aihe!

tiistai 1. toukokuuta 2012

Pitsihuivi

Tikuttelin paidasta ylijääneitsä langoista pitsihuivin. Olen karttanut tämän tyyppistä huivia, koska en pidä siitä, että huivissa on selkeästi oikea ja nurja puoli. Nurja puoli kun tuppaa näkymään jostain kohdalta, kun huivin kietaisee kaulaansa.
 
Parin kerran koekäytön jälkeen en edelleenkään pidä siitä nurjasta puolesta. Saa nähdä, mikä huivin kohtaloksi tulee. En ehkä viitsi pitää tätä itse.
Sitten tekniset tiedot: mallineule on Neulojan käsikirjasta (Lesley Stanfield & Melody Griffiths), lanka on Novitan Rose Mohairia ja sitä kului pari sataa grammaa, puikot 6 mm.

Molemmat tytöt menivät mummolaan yökylään eilen vappuaattona suoraan hoidosta ja koulusta. Minun olisi pitänyt laskea ja lukea ahkerasti ilta ja koko tämä päivä. Menin sitten saamaan vatsataudin ja eilinen meni lähinnä nukkuessa ja juodessa. Saa nähdä, kuinka paljon tänään saan aikaiseksi. Alkaisi olla pikkupakko...