Liiviä ja pussukkaa

Pienten töiden sarja vain tuntuu jatkuvan. Jonkinlaisessa mielenhäiriössä ostin keväällä alennuskorista kolme kerää Kaarnaa. Tämä lanka on oikeastaan minulle ihan liian paksua, tykkään tehdä ohuemmista, enkä edes pidä tällaista möykkyisistä langoista. No, syksy kuitenkin tuli taas ja käytin Kaarnat pois pyörimästä. Liivistä tuli langasta huolimatta kiva. Ja lämmin. Se muuten näyttää paljon paremmalta päällä kuin tuossa henkarissa tyhjiltään. Tässä se näyttää tasapaksulta pötkelöltä, mutta päällä se on mukavan tyköistuva, vaikka paksu onkin. Aloitin yläpäästä ja tein niin pitkästi kuin lankaa riitti. Tässä tapauksessa 75 cm. Ihan sopivasti!

Poika sai uuden pussin kännykälleen. Vanha oli muuttunut muutamassa kuukaudessa napakasta liian löysäksi. Sen verran tein tuotekehittelyä, että laitoin reunaan kiristysnarun. Pysyypähän ainakin puhelin pussissa, vaikka pussi vähän venyisikin. Sain tähän menemään kolme jämälankanökköstä. Tehokasta, vai mitä?

Tämä muutti meille:

Sehän on tietysti menossa tuvan seinälle omalle hyllylleen, kunhan saadaan tupa valmiiksi. Työmaan pölyihin tätä neitokaista ei viedä. Putkiradiota on etsiskelty jo muutama kuukausi. Viikonloppuna sattui kohdalle tämä yksilö, joka on kaunis, sopivan kokoinen ja sopivan hintainen. Ja toimiva. Omalla antennilla kuuluu tuossa pianon päällä jopa Radio Dei (jos on kirkas keli).