sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Peittoja ja vähän askarteluja

 Ravelryn Mummot lumessa -ryhmässä järjestettiin muutama viikko sitten arpajaiset. Ilosilmukka lupautui tekemään arpajaisvoitoksi pikkutilkkupeiton voittajan toivomassa värimaailmassa. Inspiraatiopalaksi sain kuvan Marimekon Kulkue-kankaasta. Tällainen palkintopeitosta tuli.
 Peitto on tehty Strömsössä joku vuosi sitten esitetyllä pikatekniikalla. Tekniikalla yhdeksästä erilaisesta neliönmuotoisesta kappaleesta muodostuu yhdeksän erilaista alla kuvatun kaltaista blokkia. Tässä peitossa nämä blokit on yhdistetty mustavalkoisilla kaitaleilla ja peitto reunustettu vielä sinikuvioisella kankaalla. Tämän postauksen ensimmäinen peitto on tehty samalla tekniikalla.
 Toinen peitto on tehty neulomalla lähitorilta hankitusta suomenlampaan hahtuvalangasta. Samalla mallilla tein aikaisemmin toisen peiton, sillä kertaa hahtuva oli liukuvärjättyä. Tämän peiton tein kaksinkertaisesta hahtuvasta ja jätin reunuksen pois.
 Alla vielä lähikuva lyhennettyjen kerrosten yhtymäkohdasta. Peiton ohje on julkaistu myös neulelehti Ullassa.
 Pupu kehitteli askarteluideaa. Näiden käsinukkejen runkona on jäätelötikku, pää ja kädet on tehty kartongista ja koristelut tusseilla. Prinsessojen mekot tehtiin tilkkulaarin kankaista. Jäätelötikkuvartalosta voi pitää kiinni mekon suojissa. Kiva idea, toteutustapakin oli ihan Pupun keksimä. Minä tein vain työtä käskettyä. Ei huonosti eskarilaiselta!
 Pupun käsinukke on hämähäkkiprinsessa ja Tipun kissaprinsessa. Tässä kaverukset vielä lähikuvassa.
 Pupu on itse leikannut kartongit, minä autoin kankaiden ja kuumaliiman kanssa. Tipua autoin vain mekon ompelemisessa ja liimauksessa. Kissaprinsessan mekkokangas on vanhasta verhosta, jossa oli röyhelö jo valmiiksi reunassa. Hyvä Pupu!

Ilosilmukan blogi jatkaa hidastempoista toimintaansa. Tuntuu siltä, että olen viime aikoina purkanut yhtä paljon kuin neulonutkin. Vai miltä kuulostaa kolme neulottua hihaa, joista kaksi meni purkuun, lisäksi purettu kirjoneulesukan varsi. Loman tarve näkyy käsityörintamallakin.

Ei kommentteja: