- katsomassa kouluratsastuskisoja lähitallilla
- esittelemässä työmaata ja pihapiiriä sukulaiselle
- keräämässä pajuja
- saunassa.
Ja kaikki nämä ilman yhtään lasta! Tavatonta. En jättänyt lapsia heitteille, vaan anoppi oli vahtimassa. Tipulla olikin sitten kiukutteluilta ja Vauva herätteli yöllä taas ihan tarpeeksi monta kertaa. "Mitäs jätit meidät!"
Vauva on heräillyt viime päivinä säännöllisesti kuudelta aamulla. Kun nyt sitten siirryttiin talviaikaan, vauva heräsi siis viideltä. Vauva herää nykyään yleensä itkeskelemään ja herättää Tipunkin. Puoli kuuden aikaan, meidät ajoi ylös syysmyräkkä, joka pudotti tuvan ikkunasta lasin. Räiskis vaan säpäleiksi lattialle. Ja sohvalle ja pöydälle ja Vauvan lelukoriin. Sisäikkuna oli kiinni sellaisilla vanhan aikaisilla linkuilla. Ikkuna oli välillä niin turvoksissa, että linkkuja ei saanut laitettua kiinni. Se oli sitten vissiin kuivunut ja löystynyt. Ulkolasista läpi puhaltava tuuli pudotti lasin. Parempi kuitenkin näin, kun päivällä, kun joku istui sohvalla. Olisi tullut ikkuna päähän. On tämä mielemkiintoinen talo.
Tässä sitten sitä sadonkorjuuta. Polttelisi päästä vääntelemään näitä, mutta ranteeni kipeytyi jostain mystisestä syystä (ei se ainakaan käsitöistä voi johtua, sehän ei ole mitenkään mahdollista). Yritän olla sen verran viisas, että en rasita sitä pajutöillä vielä. Tämän vuotiset pajut näyttävät vähän huonolaatuisilta. Epäilen sen johtuvan sateisesta kesästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti