Essumekko ja muutakin

Tipu poseerasi pihalla uudessa essumekossaan eilen. Mekosta tuli mieleinen, se piti saada tänäänkin päälle. Siinä on vissiin tarpeeksi röyhelöitä.
Mekko on tehty vanhasta naisten esiliinasta. Niskan ympäri menevästä lenkistä riitti olkaimiin. Rinnan kohdalla oleva kukallinen kappale on pienennetty essun vastaavasta ja helma on tehty helman alaosasta. Vyötärökaitale ja etukappaleen vuori on leikattu helman yläosasta.
Kolmiohuivi Novitan Kid Mohairista. Huivi on virkattu ketjusilmukkakaarilla kärjestä alkaen niin pitkästi kuin kahdesta kerästä (yhteensä 100 g) riittää. Leveys lienee suunnilleen 1,5 m.
Sain käsiini suunnilleen metri kertaa metri kappaleen vanhaa, luultavasti käsinkudottua villaryijyä (vai miksi tätä nyt sanoisi...). Seinävaatteena näitä ainakin nykyään käytetään, meilläkin on mökillä yksi Isännän esiäidin kutoma. Kappale oli repaleinen ja reikäinenkin jo. Hennoin leikata jo puolittain irti revenneen kaitaleen kokonaan pois ja ompelin siitä pari kaunista pannulappua. Kangasta jäi vielä aika iso pala. Mitähän siitä vielä keksisi? Vähän tekisi mieli päällystää jalkajakkara sillä, mutta se ei taitaisi kestää niin kovassa käytössä kovin kauaa. Pitäisi keksiä arvokkaampi kohde.