Kahviliina

Tänään on pimeä ja sateinen päivä. Meillä on ihanan rauhallista: Isäntä on töissä, Poika koulussa, Tipu mummulassa ja Vauva päiväunilla. Nyt en mene laittamaan ruokaa, vaan tekemään jotain ihan muuta, katselen vaikka elokuvan kutileen seurassa.

Sain lopulta eilen ostettua nauhan pöytäliinan kanttausta varten. Olisin halunnut tumman ruskean, mutta värivalikoima oli tosi surkea. Enkä - tavoilleni uskollisena - viitsinyt enää mennä katselemaan muualta.

Kahviliina on siis valmis. Tämä pöytäliina on kahviliina siksi, että tässä ei ihan helposti näy kahvi- tai muutkaan tahrat. Liina on ommeltu todella pikaisesti, ja sen kyllä huomaa, jos työn jälkeä katselee yhtään tarkemmin. Ei haittaa, tällä kertaa liinalla oli kiire. Ja arkikäyttöön tämä on tarkoitettukin.
Alapuolelle uhrasin tilkkukankaista vanhan pöytäliinan. Käy tämä näinkin päin.

Mummu oli eilen lapsenvahtina ja päästiin Isännän kanssa käymään kaupungissa, ihan kahdestaan. Sellaista ylellisyyttä ei olekaan ollut kuukausiin. Vauvan vierastaminen on mennyt ohi ja hän pärjää hienosti mummujen hoidossa ja ilman äidin eväitä muutaman tunnin. Ostettiin mökille kylpytiloihin uudet lattialaatat, sieltä kun meni lattiat uusiksi kesällisen vesivahingon takia. Valkoista ja suklaanruskeaa. Nam! Toivottavasti Isäntä saa selitettyä laatoittajalle, mihin pitää laittaa mitäkin laattaa, niin, että menee perille.

Vauva kävelee jo hienosti. Kävelemisen matkaennätys taitaa olla jo pari metriä. Ihmeen vähillä paukuilla Vauva on päässyt, vaikka on vielä noin pieni, vasta kymmenkuinen. Näkyy sitä sen ikäiselläkin olevan malttia opetella varovasti. Vauva menee oikea, rohkeajalka, edellä. Vasen, arkajalka, uskaltaa sekin jo ottaa askeleita ja tulee perässä.