Sukkia ja lapasia

Etelä-Koreassa aloittamani Esther-sukat valmistuivat pari päivää kotiinpaluun jälkeen. Lankana on Novitan uusi Pikkusisko. Ihan kiva lanka, mukavan ohut, mutta värikartta ei ole minun mieleeni. Kartalta löytyy mustan, valkoisen, harmaan ja vaaleanruskean lisäksi vain pari pastelliväriä. Vaaleanvihreä oli ainoa väri, jonka jotenkin pystyin kelpuuttamaan.

 Esther-malli on Ravelrystä. Alla vielä kuva mallineuleesta. Kaunis malli, kiva tehdä vaikka koreankielistä telkkariohjelmaa katsoessa. Kierrettyjen silmukoiden takia mallineuletta tehdessä oli oltava sen verran tarkkana, että kovin jänniä filmejä ei näiden kanssa viitsi katsoa.

 Sain jouluna pari kiekkoa unelmaisen pehmeää suomenlampaan hahtuvalankaa. Kiekkojen värit eivät oikein ole minulle mieleen (juu, olen nirso värien suhteen) ja olen koittanut keksiä, mihin hahtuvat työntäisin. Sain melkein puolet vihreästä kiekosta menemään lasten Lovikka-lapasiin.

 Ylempi, isompi pari sopii suunnilleen eskarilaiselle, alemman, pikkuisen lapasparin vieressä näkyy se isompi pari. Lapasosaa harjasin vähän pörröisemmäksi. Lapaset on tehty kaksinkertaisesta hahtuvasta, pienemmät 4,5 mm:n puikolla ja isommat 5 mm:n. Isompi oli parempi.

En ole täysin tyytyväinen kirjontakoristeluihin. Toisaalta, nämä ovat ensimmäiset tekemäni Lovikka-lapaset, niin että menköön harjoittelun piikkiin. Seuraavalla kerralla tulee sitten parempia. Jäljellä olisi vielä iso kiekko harmaata ja reilu puolikiekkoa vihreää. Mitäs niistä? Lisää Lovikka-lapasia?

Taas sivistyksen parissa...

... tai ainakin verkkoyhteyksien. Pikainen Lapin reissu tuli tehtyä. Yksi yö oltiin matkalla ja kolme kämpällä. Mennessä käytiin ihmettelemässä Pakasaivon rotkojärveä. Olipa näkemisen arvoinen paikka!
Reissussa bongasin tällaisen huoneentaulun. Tämä malli on painettu, ja teksti on pitkänlainen perinteiseen kirjottuun huoneentauluun. Joka tapauksessa mietelause menee harkintaan, josko kirjailisin tällaisen tuvan seinälle.

Meno- ja tulomatkalla tuli kierreltyä kymmenkunta kirpputoria. Hankinnat olivat jokseenkin käsityöpainotteisia.

Pari mallilehteä vuodelta 81. Nämä mallit eivät vanhene ihan helposti. Suunnilleen 150 grammaa ohutta villalankaa. Vyyhti on koskematon, kerän purin kaulahuivin(?) tekeleestä. Vielä tilkkukankaita. Oikeanpuoleinen on Annan mallipalvelusta tilattu 44 kokoinen valmiiksi leikattu mekko. Kappaleissa riittää kokoa tilkkuihin. Muut ovat verhoja. Kukallinen retrokangas on isokuvioista, siitä ei kannata pieniä tilkkuja leikata, menisi vain kuvio pilalle. Pesun jälkeen nämä pääsevät varastoon muiden tilkkukankaiden kanssa. Tämä pläjäys maksoi suunnilleen kymmenen euroa.

Pieniä pipanoita

Aikaisempien postausten parin pikku pistelyn sivuvaikutuksena Tipukin halusi kokeilla kirjomista. Etsittiin sitten pala sopivaa kangasta, johon Tipu piirsi haluamansa kuvan. Sitten pala vain kirjontakehykseen ja valitsemaan sopivia kirjontalankoja.
Ja tässä tulos. Autoin päättelyssä ja uuden langan käyttöön otossa, muuten Tipu pisteli itse. Kukkasen yläpuolelle Tipu kirjoi vielä oman nimensäkin. Hyvä Tipu!

Tällaisen kortin väsäsin pikaisesti. Työkaluna oli Fiskarsin kuviolävistin, jonka hankin joskus joulun alla. Jos Isäntä kelpuuttaa, tämä menee rippikortiksi. Lievästi sanottuna meinasi olla ideat vähissä pojan korttiin. Jotenkin tytöt on niin paljon helpompia!

Huomenna, jos saadaan kaikki sitä vaille valmiiksi, Ilosilmukka huitaisee mökille pariksi päiväksi. Toivottavasti mökki on vielä pystyssä!

Lankaholismi

No niin. Niin siinä on päässyt käymään. Yritin olla ilman käsityötä, mutta siitä ei tullut mitään. Ei pysty rentoutumaan, koko ajan mielessä pyörii lankatyöt. Jo muutaman tunnin päästä annoin periksi, ja päätin aloittaa joutilaan hetken tullen uuden käsityön. Olen joskus ostanut alennusmyynnistä kolme kerää Novitan mustaa Virkkauslankaa. Siitä on nyt tulossa pitsihuivi. Saa nähdä, pidänkö itse vai annanko pois. Musta ei tosiaankaan ole mun väri. Toisaalta huivista tulee kyllä melko reikäinen, niin että se saattaisi mennäkin värikkäämpien vaatteiden kanssa.
Ennen tuhoon tuomittua yritystä pistelin vielä toisenkin kortin. Tämä on menossa tervetuliaiskortiksi pikkuiselle tytölle. Lintumalli on pienennetty ja muutenkin muokattu Suuren Käsityölehden touko-kesäkuun lehden kirjontaliitteestä. Samasta paikasta, kuin edellisenkin postauksen yo-kortti.

Tätä hommaa sitten piisaa. Tässä istutetaan uusia omenapuita vanhoille kavereiksi. Suurimpaan osaan pihasta alkaa olla multa levitettynä, suunnilleen puolet on vielä tasoittamatta haravalla. Marjapensaita on istuteltu, kukkapenkkiä perusteltu, kiviä ja kasveja siirrelty paikasta toiseen ja katetta tehty ja levitelty istutusten juurelle. Työtä tuntuu riittävän aina vain. Ei loppua näkyvissä. Koulujen loppumisen myötä myös minulla alkoi loma. Eipä tarvitse ainakaan miettiä, mitä lomalla tekisi.

Tekemisen puute?!

Käsityöpuolella nimittäin. (Piha- ja kotitöitä kyllä piisaa...) Edellinen työ tuli valmiiksi, eikä seuraavasta ole vielä tietoa. Kammottava tilanne. Välitöinä olen pistellyt ristipistoja. Mitähän sitä oikein keksisi?

Tämä huivi myöhästyi pari päivää virkkausringin nostalgia-meri-sininen -tempauksesta. Eilen kostutin ja ripustelin oikein päin kuivumaan. Ei tätä oikein pingottaa tarvitse tai silittää voi. Pihasaunan kauniisti vanhentunut ovi auttoi taas mielellään kuvaamisessa.
Lanka on Kotiväkeä, koukku 2,5 ja haarukkapitsiähän tämä on. Vähän osviittaa malliin katsoin Kauneimmat Käsityöt -kirjasta, joka on painettu joskus 1970-luvun puolessa välissä. Huivin koko on siinä 45 x 150 senttiä. Tein viisi nauhaa haarukalla, kussakin 420 lenkkiä molemmissa laidoissa. Alunperin suunnittelin laittavani päihin vielä hapsut, mutta en sitten keksinyt, miten olisin saanut jatkettua päitä sillei fiksusti. Hapsut saa jäädä. Kiva tämä on näinkin! Taitaa päästä koekäyttöön viikonlopun yo-juhlissa.

Samaa teemaa jatketaan tällä kortilla. On nimittäin menossa niihin mainittuihin yo-juhliin tämäkin. Retrohenkinen ristipistokukkanen on Suuren Käsityölehden touko-kesäkuun numeron kirjontaliitteestä.

Leikkimökki lähti ajelulle. Jospa nyt olisi mökkiparan reissaamiset reissattu. Leikkipiha muodostuu takapihalle mahdollisimman kauas pihalammesta ja tiestä.