Kummia eläimiä

Tätä huivia olen tikutellut jo useamman viikon ajan sivutöinä. Pukinkonttiin menevät ajoivat edelle, huivia tuli tehtyä lähinnä silloin, kun tekeillä oli jotain, mitä tytöt eivät saaneet nähdä sellaisina aikoina, kun ehdin neulomaan tyttöjen hereillä ollessa. Joulunpyhinä huivi lopulta valmistui.
Huivilla on kokoa sellaiset 160 x 80 senttiä ja dominotekniikallahan tämä on tehty. Lanka on jotain keinokuituista, mutta ihanan pehmeää ja ihan mukavaa neuloakin. Tuntuu siltä, että keinokuidut ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti. Minulla oli lankaa 450 grammaa ja tarkoitus oli, että lanka kuluisi mahdollisimman tarkkaan. Mitoitus ei mennyt ihan niin kuin olin suunnitellut, huiviin piti tulla vielä muutaman kerroksen levyinen reunus, mutta lanka loppui tässä. Ja hyvä tästä tuli näinkin. Semmoinen kääriytymishuivi. Kunhan tästä pakkaset vähän hellittävät, pääsen kokeilemaan tätä vähän ohuemman takin kanssa. Vielä parit ompelukset, jotka valmistuivat joulun alla, mutta jäivät silloin postaamatta. Kaikki mallit ovat jostain vanhasta käsityölehdestä, jonka ostin taannoin kirppikseltä. Elefanttia lehdessä ei tosin ollut, se piti itse soveltaa näiden muiden perusteella.

Kissa meni Tipulle. Ja Tipu tykkäsi.

Pupu sai elefantin. Hassu elefantti tästä tulikin.

Possu on tietenkin Pojalle. Tipun ja Pojan huoneiden värit ovat suunnilleen selvillä, ja eläimet luultavasti jopa sopivat jotenkin tulevaan sisustukseenkin. Pupun huone odottaa vielä hahmottumistaan. Elefantista saattaisi olla vaikka värisuunnitelman inspiraatioksi.

Eläinten sisällä on vaahtomuovista leikatut tyynyt ja ne ovat viitisenkymmentä senttiä korkeita.