Kone oli langoitettu tehtaalla, mutta langat olivat vissiin menneet solmuun kuljetuksen aikana. Molemmat neulalangat päksähtivät poikki muutaman sentin ompelun jälkeen. Tuumasin, että minäpä sitten langoitan saumurin uudelleen, että pääsen ompelemaan. Olipa helpommin sanottu kuin tehty. Tunnin äherryksen (ja suunnilleen viiden keskeytyksen) jälkeen sain koneen lopulta tekemään tikkiä. Olin laittanut yhden langan toisen langan yli, kun se pitikin laittaa sen ali. Käyttöohjeen kuvassa ei sitä toista lankaa näkynyt ollenkaan, vaikka muuten kuva kyllä oli selkeä.
Täällä nämä nyt sitten majailevat sulassa sovussa. Luukkukin mahtuu vielä kiinni ja ompelunurkkaus näyttää ihan siistiltä.
Koeajoina surruuttelin Vauvalle tällaisen. Kaava on Suuren käsityölehden numerosta 1/2008, koko 80 cm. Tästä tuli ihan passelin kokoinen ja mallikin on hyvä. Laitanpa kaavat talteen. Sen verran muokkasin, että laitoin olkapään neppareiden sijaan vetoketjun, kun sattui löytymään sopivan värinen varastoista ja vyötäröresorin sisään laitoin kuminauhan. Ohjeen mukaisella pelkällä resorilla nämä ei kyllä pysyisi jalassa. Jämäkankaista ompelin vielä solmupipon ilman mitään kaavoja tai ohjeita. Jos muistan, laitan siitä kuvan myöhemmin. Tikrustuulista!
Työmaalla on kaivettu. Isäntä kävi hakemassa tutun tutulta lainaan kapeamman kauhan Åkeen ja pääsi kaivamaan salaojaa rakennuksen pohjalta.
Kuraa riittää nyt sitten ojan pohjalta kasojen päälle, useamman metrin korkeudelta.
Jätin edellisen postauksen ongelmapeiton häpeämään vähäksi aikaa. Kiva ommella sen jälkeen vähän värikkäämmistä kankaista. Tästä on tulossa vauvan peitto. Tässä vaiheessa tämän tekeleen mitat on 58 x 86 cm. Laitan tähän vielä vähän reunuksia, sitten siinä rupeaakin jo koko riittämään. Kerrankin onnistuin saamaan kulmat suunnilleen niin kuin pitäisikin!
Kyllä täällä puikkojakin jatkuvasti heilutellaan. Syksy-Nallea kokeilen kirjoneuleena muidenkin värien kanssa. Jotain ehkä joskus valmistuukin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti