Lisää sukkia

Eilen illalla tuli tehtyä viimeiset opintoihin kuuluvat harjoitustyöt. Olotila on perin kummallinen: töiden jälkeen voi tehdä mitä haluaa, ei tarvitse huolehtia kuin kotitöistä. Ehtii tehdä vaikka mitä! Niin kuin vaikka askarrella tai leikata tilkkuja tai kehrätä tai vaikka katsella telkkua ja neuloa. Niin kauan kuin koivut pölisevät tuohon malliin, ei varmaankaan tule hirmuisesti vietettyä aikaa ulkona. (Voi harmi, kun ei kärsi olla pihalla, täytyy vaan tehdä käsitöitä sisällä...)

Tein Tipulle vielä toisenkin sukkaparin. Luulisin, että näillä pärjätään syksyyn asti. Nalle Kukkakedon uusissa väreissä oli pari niin herkullista, että niitä tarttui mukaan väkisin. Ensimmäinen kerä pääsi jo sukiksi, toinen vielä odottelee.

Tipu leikkii villasukkamallia. Tähän pariin tein tiimalasikantapään, ihan vaihteen vuoksi. Pitsineule on Neulojan käsikirjasta, pienin muutoksin.  

 Pupu tahtoi barbilleen hameen. Pikaisesti välityönä virkkasin hameen, sen jälkeen oli pakko tehdä myös toppi. Eihän neitokainen toki yläosattomissakaan voi olla! Arvaas, montako kertaa piti purkaa, ennen kuin sain värit osumaan näin kohdalleen. No joo, en tasan purkanut. Sattuipas kerrankin vahingossa.

 Topin etumus on muotoiltu lyhennetyillä kerroksilla. Sen verran muodokashan tämä neiti on, että jonkinlaiset muotoilut ovat tarpeen.

Takapuoli onkin sitten kelta-oranssi. Näinhän se menee. Sekä hame että toppi on kiinnitetty yhdellä napilla. Ei luulisi olevan liian haasteellista näppärän nelivuotiaan sormille.

Äitienpäivän kukkia

Tänä aamuna on varmasti monessa perheessä herätty innokkaiden pikku lahjantuojien tohinaan. Niin meilläkin. Ovathan omin pikku kätösin tehdyt lahjat niitä kaikkein kalleimpia, myös lasten itsensä mielestä.

 Sen verran harrastin äitienpäiväaskarteluja minäkin, että tehtiin Tipun kanssa pikaisesti tänä aamuna muutama kukkanen tyhjistä vessapaperirullista ja varrastikuista. Pojan varastoista lainasin spraymaalia. Koko valikoima tuli käytettyä: valkoista, mustaa ja oranssia. Sitten pihalle kuvaamaan, kun kerran paistaa aurinko. Ensimmäinen versio on otettu rapun vieressä. Onpa tyhmän näköinen tausta. Kaikkea sekalaista sälää taustalla, kukat ei oikein tahdo erottua. Ei hyvä. 

 Toinen versio, sama paikka, eri suunta. Vielä sekavampi tausta, vai mitäs sanotte: traktori kärryineen, talon maalauksessa viime kesänä käytetyt pukit ja vanne nurmikolla. Otetaas vielä uudestaan.

Tällä kertaa tausta on ainakin riittävän yksivärinen, mutta tähän ei sitten paista aurinko. Ei hyvä tämäkään. Tässä vaiheessa alkoi palella ihan tarpeeksi, kun ei tullut laitettua ulkovaatteita päälle. ("Käynpä äkkiä nappaamassa pari kuvaa pihalla, eihän siinä mitään vaatteita tarvitse.") Niin että näiden muotopuolien kuvien myötä Ilosilmukka toivottaa oikein hyvää ja aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille!

Baktus ja Laine-sukat

Ravelryn perinneneuleryhmässä alkoi mielenkiintoinen tempaus, jossa tarkoituksena on yhdistää Baktus-huivi Mary Oljen tai Eeva Haaviston malleihin. Ilosilmukan ensimmäinen ratkaisu on tällainen:

Ihan perus-Baktus Novitan Polusta, reunaan lisäsin pitsin Mary Oljen kirjasta "Uusia ja vanhoja virkkuupitsejä". Kirja on ollut minulla jo pari vuotta, mutta juuri mitään en ole siitä vielä tehnyt. Suurin syy siihen on, että kirjassa ei juuri ohjeita viljellä. Siinä on valokuvia pitseistä, ohjeena lähinnä maininta, että kyllähän virkkaaja tästä näkee, miten pitsi on tehty.  

Tässä vielä lähikuva pitsistä. Eikös tästä nyt näe, miten se on tehty ;) Sen verran Olki antaa vihjettä tähän kaaripitsiin, että pylväissä on kolme langankiertoa. Tykkään joka tapauksessa Baktuksestani niin paljon, että melkein harmittaa, että ollaan jo näin lähellä kesää, ja villahuivien käyttö jää väkisin vähemmälle. Seuraava Baktus on vielä idean asteella, saa nähdä, tuleeko kokeiltua ihan jotain muuta.

Tipun jalka on kasvanut taas ulos villasukista. Kovin paljon villasukkia ei tule käytettyä, meillä ei niitä sisällä yleensä tarvita ja vähän nahkeasti ne tuntuvat kengän allekaan lapsilla menevän. Sen verran tarvista sukille toki aina on, että onhan niitä oltava.

Tipun uudet sukat olen tehnyt seiskaveikasta, siinä kun sattui olemaan niin kovin mieluinen turkoosi väri. Aaltomaisesta koristekuviosta johtuen sukat saivat nimekseen Laine.

Tällä kertaa tein ihan perinteisen vahvistetun kantapään. Silmukoita oli yhteensä 44 (lisäksi nuo kuvioneuleen 3 s), puikot 3,5 mm. Näillä mitoilla tuli Tipulle ihan sopivat.

Vielä kuva mallineuleesta. Kolme kuviosilmukkaa olen neulonut vain joka toisella kerroksella, nostanut neulomatta joka toisella. Tällaiset neuleen pinnalla kulkevat silmukat eivät kasvata neuleen leveyttä, sen vuoksi lisäsin ne joustinneuleen jälkeen ja kavensin kärkikavennuksessa pois ylimääräisinä, siis aina yhdessä nurjan silmukan kanssa.

Pannulappuja tilkuista

Tein pari pannulappua tilkuista, kun piti tehdä mallitöitä helpoista, aloittelijalle sopivista töistä. Pannulappu on todellakin siitä hyvä aloitustyö, että siinä tehdään kaikki samat työvaiheet kuin isommassakin vanutikatussa tilkkutyössä, pienessä mittakaavassa vain. Lupasin pannulaput anopille ja hän toivoi, ettei niissä olisi kovin vaaleita värejä. Ei sitten näy niin lika.

Ensimmäinen pannulappu on tehty neljästä kaitaleesta, jotka ensin ompelin  yhteen. Sen jälkeen leikkasin työn taas neljään kaitaleeseen, ja yhdistin uudelleen.  

Toisen tein ompelemalla kaksi neliötä oikeat puolet vastakkain kahdella tikillä yhteen, siten että tikkien väliin jää kaksi kertaa saumanvara ja niiden välinen linja menee kulmasta kulmaan. Sen jälkeen tikkien välistä saksilla poikki, ja lopputuloksena on kaksi kahdesta kolmiosta muodostuvaa neliötä. Kaikenlaista tällaista fuskausta sitä oppii, kun aika on kortilla ;)
Ravelryn perinneneuleryhmässä on menossa mielenkiintoinen tempaus, jossa neulotaan baktus-huivi yhdistettynä Mary Oljen tai Eeva Haaviston malleihin. Ilosilmukkakin innostui haasteesta ja ensimmäinen baktus alkaa olla melkein valmis. Harmi vaan, että lanka loppui - tyypillisesti - vähän kesken. Eihän tässä auta, on haettava uusi kerä. Miten Olki/Haavisto sitten yhdistyy aina oikein neulottavaan baktukseen, se onkin sitten uuden postauksen aihe!

Pitsihuivi

Tikuttelin paidasta ylijääneitsä langoista pitsihuivin. Olen karttanut tämän tyyppistä huivia, koska en pidä siitä, että huivissa on selkeästi oikea ja nurja puoli. Nurja puoli kun tuppaa näkymään jostain kohdalta, kun huivin kietaisee kaulaansa.

 

Parin kerran koekäytön jälkeen en edelleenkään pidä siitä nurjasta puolesta. Saa nähdä, mikä huivin kohtaloksi tulee. En ehkä viitsi pitää tätä itse.

Sitten tekniset tiedot: mallineule on Neulojan käsikirjasta (Lesley Stanfield & Melody Griffiths), lanka on Novitan Rose Mohairia ja sitä kului pari sataa grammaa, puikot 6 mm.

Molemmat tytöt menivät mummolaan yökylään eilen vappuaattona suoraan hoidosta ja koulusta. Minun olisi pitänyt laskea ja lukea ahkerasti ilta ja koko tämä päivä. Menin sitten saamaan vatsataudin ja eilinen meni lähinnä nukkuessa ja juodessa. Saa nähdä, kuinka paljon tänään saan aikaiseksi. Alkaisi olla pikkupakko...

Viistosukat

Toinen pari viistosukkia Lana Holdenin ohjeilla valmistui lopulta. Lankana Tico tico, kuten edellisessäkin postauksessa, nyt vain punaisena. Tämän parin tein 2,5 mm:n puikoilla. Nyt tuli omaan jalkaan sopivat. Tykkään kovasti! Nämä lähtee huomenna jalkaan. En viitsinyt timprata raitoja samoille kohdille. Minulle käy vallan mainiosti tämän verran eripariset sukat.

Ensimmäinen työviikko meni ihan mukavasti, kun muistaa ottaa huomioon, että en ole tuon alan töissä ennen ollut. Päivät menee töissä ja illat opiskellessa, ruokaa laittaessa, pyykkiä pestessä ja taloa lämmittäessä. Tähän aikaan vuodesta Isäntää näkyy kotona sen verran vähän iltaisin, että apuja ei juuri tarvitse sieltä odotella. Käsitöitä valmistuu hissukseen, enhän minä ilmankaan osaa olla. Viimeistään lasten mentyä sänkyihinsä pitää saada kutile käteen ja telkku päälle.

Terveisiä Lapista!

Ilosilmukka vietti viime viikon pesueensa kanssa Lapissa. Isäntä laittoi villinä nuoruusvuosinaan kämpän Enontekiön korpeen ja nyt oli taas aika käydä katsomassa, ovatko rakennukset vielä pystyssä. Tällä kertaa paikat olivat kunnossa (kerran yllärina oli kaatunut puucee, toisen kerran myyrien haisevaksi sotkuksi mälläämät eristeet keittiön kaapin yläpuolella) ja siivouksen ja lämmityksen jälkeen päästiin asettumaan taloksi. Mökki on tehty vanhasta riihestä ja sinne mahtuu pikkuruinen keittiö, pari korituolia, vuodesohva ja parvelle kolme nukkumapaikkaa. 

 Eihän viisi ihmistä oikein tuohon tilaan mahdu ja pihapiirissä onkin useitä muitakin rakennuksia. Kämppä on alakuvassa vasemmalla, se musta mölli siinä. Keskellä näkyy koivujen takana aitta, jossa on toinen vuodesohva varavuoteeksi ja kerrossänky. Siellä siis kaksi nukkumapaikkaa lisää. Kuvan oikeassa laidassa on sauna. Lisäksi pihassa on varasto/liiteri ja tottakai se jo mainittu ulkohuussi.

 Kelit nyt oli mitä oli, kaikkea räntäsateen ja kirpakan pakkasen välillä, pehmeää lunta liki metri. Isäntä sairasti pari päivää kuumetta ja Tipu oksensi yhden päivän alkulomasta ja ripuloi toisen loppulomasta. Juuri missään ei siis tullut käytyä tai juuri mitään ei tullut tehtyä. Pihassa touhuttiin mitä touhuttiin, rakenneltiin lumesta igluja ja angry birds -hahmoja, lämmitettiin rakennuksia ja vettä. Siinähän se aika kului. Tipu tirautti pikku itkun viimeisenä iltana, kun Lapissa on niin ihanaa ja huomenna pitää mennä kotiin. Söpö pikku-Tipukulta!

 Sen verran oli kuitenkin keliä ja terveyttä, että päästiin yhtenä päivänä käymään Norjassa, kämpältä kun ei Jäämeren rannalle ole kovin pitkästi. On siellä, pojat, maisemia!

Käsityöksi reissuun otin mukaan pari kerää Tico ticoa ja läjän sukkaohjeita. Toteutukseen valikoitui Lana Holdenin Viistosukat ("Skew"). Tämä pari on tehty 2 mm:n puikoilla ja minun 38 nron jalkaan se on harmittavasti vähän pieni. Täytyy varmaan tarjota kälylle, jospa nämä mahtuisivat hänelle.

 Tässä vielä toisesta suunnasta. Malli oli sen verran kiehtova, että aloitin toisen parin vähän isommilla puikoilla.

Reissusta tuliaisena sain Isännän flunssan. Huomenna pitäisi aloittaa uudessa työpaikassa ja poskipäätä kivistää ikävästi. Hankin viime syksynä nenäkannun ja se on kyllä helpottanut minun oloani. Meneehän tämäkin flunssa ohi ahkeralla huuhtelulla, meneehän? Olisi vähän liian noloa olla heti viikko pari sairaslomalla poskiontelon tulehduksen takia.