Ilosilmukan joululahjapaja on jo urakkansa tehnyt tältä vuodelta. Tällä kertaa syntyi myös aika kasa joulukoristeita: sydämiä ja joulupalloja. Tuumasin, että nyt on aika tehdä välillä jotain ihan itselle.
Mitä pitää tehdä ensimmäisenä, kun saa uuden puhelimen?
Suojapussukka puhelimelle, tietenkin! Lankana on raitaseiskaveikkaa, ja taisihan tässä mennä ihan melkein tunti illalla telkkua katsellessa. Halusin pussista napakan, koska se venyy kuitenkin käytössä. En ehkä ihan näin napakkaa kuitenkaan. Jos pussukka ei tästä pikapuoliin venähdä, taidan tehdä uuden.
Meilläpäin avattiin lähitori kylälle tässä joulun alla. Lähitorilta sain lopulta kauan himoitsemaani naapuritilan suomenlampaan lankaa. Yksi iso vyyhti punaoranssia halusi välttämättä tuubihuiviksi. Vyyhdissä ei ollut painoa, enkä punninnut, mutta hihaa pikkuisen ravistaen voisin sanoa, että vyyhti painoi 180 grammaa.
Vähän aikaa etsiskelin taas valmista ohjetta, mutta tein lopulta omasta päästä. Huivi on tehty ainaoikeinneuleella niin, että kavensin toisessa reunassa ja lisäsin toisessa reunassa yhden silmukan joka toisella kerroksella. Näin sain värin vaihtumaan tuolla tavalla vinosti. Tykkään kovasti.
Ensimmäisen version aloitin 6 mm:n puikoilla, isoimmilla, mitkä omistan. Huivista tuli liian jäykkä ja lankakin kului liian nopeasti. Purin pois ja kokeilin uudelleen anopilta lainatuilla 10 mm:n puikoilla. Ne olivat oikeastaan liian paksut tälle langalle, mutta tähän käyttöön ihan passelit. Neulepinnasta tuli harvaa ja notkeaa. Juuri sopivaa tällaiseksi huiviksi. Vyyhdistä riitti n. 30 cm leveään ja 150 cm pitkään kaitaleeseen.
Näiden pikkuneuleiden jälkeen aloitin ihan omaksi huvikseni kirjoneulesukkia. Eeva Haaviston "Sata kansanomaista kuvioneuletta" -kirja on neulenurkkauksessa apuna ja inspiraationa. Ja lankavärejä piti käydä jo tänä aamuna hakemassa lisää. En meinannut malttaa mennä illalla nukkumaan, kun oli niin hauskaa tämän sukan kanssa. Voimavärejä ja kauniita kuviota!
1 kommentti:
Tuo huivi on totaalisen ihana!
Lähetä kommentti