Pihatöitä

Kesäiset kelit ovat houkutelleen Ilosilmukan ulos. Koivun siitepölykin tuntuu olevan vähenemään päin, aurinko paistaa lämpimästi eikä itikoitakaan vielä ole. Käsityöt etenevät hiljalleen ja mitään valmista näytettävää ei ole. Sen sijaan olen tehnyt yhtä ja toista muuta. Poika on hakenut mönkijällä risuja, jotka minä olen syöttänyt oksasilppurista läpi. Melkein kaikki marjapensaat ovat saaneet uuden katteen juurilleen.  

 Olen myös perustanut elämäni ensimmäisen ihka oman kasvimaan. (Kaikkea se ikä näyttää teettävän...) Ajattelin päästä helpolla: tein pikkuruisen kasvimaan laatikkoon ja uuteen säkkimultaan. Ei ole ainakaan jo valmiiksi kylvettynä rikkaheiniä.

 Kovia kokenut tillipioni, jonka siirsin - ties kuinka monetta kertaa - tähän kukkapenkkiin viime keväänä, näyttää lopulta viihtyvän tällä paikalla ja on jo kovasti paremman näköinen kuin viime kesänä. Nyt on varsilla jo sen verran mittaa, että työntelin muutaman pajunvarren tueksi. Tämän täytyy olla maailman helpoin perennatuki ja pajutyö! Kokeiltu on ennenkin ja toimii, kestää pari kolme kesää ennen kuin lahoaa pois. Sitten voikin jo tehdä uuden. Vasemmalla kasvava kuolanpioni ei tukea kaipaa.

 Tänään oli ohjelmassa pihasaunan pukuhuoneen pesu. Vannotin Isäntää ja lapsia ottamaan kengät pois jaloista ovella ja laitoin lattialle kauniin sinisen maton, joka on hingunnut pihasaunalle jo pari vuotta. Lattialla on anopin huoneistoremontista ylijäänyttä muovimattoa, ja vaikka se hölmöltä kuulostaakin (muovimatto pihasaunassa, nimittäin) se on erittäin käytännöllinen ja näyttää hyvältä. Sopii väriltään jopa vanhoihin oviin. Liimaamaan en mattoa kyllä tähän lattiaan lähde, voi olla, että kosteusolosuhteet ovat sellaiset, että liiman kanssa tulisi ongelmia.

 Sain viimein aikaiseksi jopa pestä pihasaunan ikkunat sisältäpäin. Näiden vanhojen pokien avaamista en viitsi edes yrittää, ovat ne sen verran lahot. Ikkunalaudalla majailee äitini huovuttama Torsti-tonttu, joka asuu saunalla ympäri vuoden.

 Mikäs se tässä maitokärryissä istuskelee? Masahan se, Masa on vielä vähän kesken, tai aika paljonkin. Jalkoihin tulee saappaat, joten hän pärjää vallan hyvin ilman jalkateriäkin. Masa on menossa ongelle pihalammelle. Ensin hänelle pitää varmaan tehdä ainakin kädet, ja olisihan pääkin kiva. Masa oli tarpeeksi järjetön projekti, että sain Pojankin mukaan. Katsotaan jatkossa, miten Masa etenee.

 Tässä sen sijaan ei ole ollut mitään työtä pariin vuoteen. Toin lähes ensitöikseni tällä pihalla pihapuron reunalle rentukoita.

Kevään ensimmäiset kukat ilahduttavat aina yhtä paljon. Nyt näyttäisivät näin lämpimät päivät olevan tältä erää ohi, joten ehkä seuraavassa postauksessa on sitten jotain valmistä käsityötäkin.