Nenä päässä ja näpit jäässä

Vauvan syöttötuoli sai uuden päällisen. Alkuperäinen muovipäällinen oli tehty sulattamalla muovin reunat yhteen, eivätkä saumat kestäneet käyttöä. Eiköhän tämä kestä paremmin.
Ei tämä kyllä ihan nappiin mennyt. Vihreä vahakangas oli sellaista, että se ei tässä käytössä tule pysymään puhtaana. Enkä viitsi päällystää koko tuolia uudelleen ihan heti. Kangaslaarien kaivelu ja hetki ompelukoneen ja saumurin ääressä, niin sain aikaan tällaisen:
Irtopäällinen on jotain vanhaa (siis tosi vanhaa) keinokuituneulosta. Istuu kuin nenä päähän. Näitä surruuttelen vielä lisää muutaman kappaleen, voin sitten nakata niitä pyykkiin tarpeen mukaan. Tipu kerkesi jo vetää herneen nenään, kun varastoistani ei löytynyt sopivaa kukkakuvioista neulosta vaihtopäällisiin. Täytyy tyytyä näihin tylsännäköisiin.

Otsikon "näpit jäässä" viittaa siihen, että tänä aamuna olin todella - siis TODELLA - ahkera ja reipas ja menin keräämään tyrnin marjoja pihaan, kun Vauva meni päikkäreille. Lämpöä oli muutama aste ja sää oli sumuinen. Ilman kynsikkäitä ei työstä olisi tullut mitään, niiden kanssakin sormenpäät olivat aivan pökkelöt, kun tulin sisälle.
Vauvan villit villahousut on valmiit! (Tai vielä päättelemättä ja ilman kuminauhaa...) Lahjetta saa kääntää noin reilusti kaksin kerroin, joten eiköhän näillä pärjätä parikin talvea. Housuista tuli juuri sellaiset, kuin olin ajatellutkin. Lahkeet pysyvät napakasti paikoillaan kovemmassakin konttailumenossa. Alunperin meinasin soveltaa mallin Novitan syksyn 2006 lehdestä, mutta lopulta näistä meni silmukkamäärä, kerrosmäärä, mallineule, lahkeen levennykset, haaran kavennukset, kuminauhakuja ja puikkokoko oman mallin mukaan. Niin ja tein nämä tietysti pyörönä, niin että ainoa ommeltava sauma oli haarojen 10 silmukkaa. Luulisin, että voin siis sanoa, että malli on oma. Yhtymäkohtia lehden malliin on lähinnä siinä, että lanka on Woolia ja näissä on kaksi pitkää lahjetta.