Baktus ja Laine-sukat

Ravelryn perinneneuleryhmässä alkoi mielenkiintoinen tempaus, jossa tarkoituksena on yhdistää Baktus-huivi Mary Oljen tai Eeva Haaviston malleihin. Ilosilmukan ensimmäinen ratkaisu on tällainen:

Ihan perus-Baktus Novitan Polusta, reunaan lisäsin pitsin Mary Oljen kirjasta "Uusia ja vanhoja virkkuupitsejä". Kirja on ollut minulla jo pari vuotta, mutta juuri mitään en ole siitä vielä tehnyt. Suurin syy siihen on, että kirjassa ei juuri ohjeita viljellä. Siinä on valokuvia pitseistä, ohjeena lähinnä maininta, että kyllähän virkkaaja tästä näkee, miten pitsi on tehty.  

Tässä vielä lähikuva pitsistä. Eikös tästä nyt näe, miten se on tehty ;) Sen verran Olki antaa vihjettä tähän kaaripitsiin, että pylväissä on kolme langankiertoa. Tykkään joka tapauksessa Baktuksestani niin paljon, että melkein harmittaa, että ollaan jo näin lähellä kesää, ja villahuivien käyttö jää väkisin vähemmälle. Seuraava Baktus on vielä idean asteella, saa nähdä, tuleeko kokeiltua ihan jotain muuta.

Tipun jalka on kasvanut taas ulos villasukista. Kovin paljon villasukkia ei tule käytettyä, meillä ei niitä sisällä yleensä tarvita ja vähän nahkeasti ne tuntuvat kengän allekaan lapsilla menevän. Sen verran tarvista sukille toki aina on, että onhan niitä oltava.

Tipun uudet sukat olen tehnyt seiskaveikasta, siinä kun sattui olemaan niin kovin mieluinen turkoosi väri. Aaltomaisesta koristekuviosta johtuen sukat saivat nimekseen Laine.

Tällä kertaa tein ihan perinteisen vahvistetun kantapään. Silmukoita oli yhteensä 44 (lisäksi nuo kuvioneuleen 3 s), puikot 3,5 mm. Näillä mitoilla tuli Tipulle ihan sopivat.

Vielä kuva mallineuleesta. Kolme kuviosilmukkaa olen neulonut vain joka toisella kerroksella, nostanut neulomatta joka toisella. Tällaiset neuleen pinnalla kulkevat silmukat eivät kasvata neuleen leveyttä, sen vuoksi lisäsin ne joustinneuleen jälkeen ja kavensin kärkikavennuksessa pois ylimääräisinä, siis aina yhdessä nurjan silmukan kanssa.

Pannulappuja tilkuista

Tein pari pannulappua tilkuista, kun piti tehdä mallitöitä helpoista, aloittelijalle sopivista töistä. Pannulappu on todellakin siitä hyvä aloitustyö, että siinä tehdään kaikki samat työvaiheet kuin isommassakin vanutikatussa tilkkutyössä, pienessä mittakaavassa vain. Lupasin pannulaput anopille ja hän toivoi, ettei niissä olisi kovin vaaleita värejä. Ei sitten näy niin lika.

Ensimmäinen pannulappu on tehty neljästä kaitaleesta, jotka ensin ompelin  yhteen. Sen jälkeen leikkasin työn taas neljään kaitaleeseen, ja yhdistin uudelleen.  

Toisen tein ompelemalla kaksi neliötä oikeat puolet vastakkain kahdella tikillä yhteen, siten että tikkien väliin jää kaksi kertaa saumanvara ja niiden välinen linja menee kulmasta kulmaan. Sen jälkeen tikkien välistä saksilla poikki, ja lopputuloksena on kaksi kahdesta kolmiosta muodostuvaa neliötä. Kaikenlaista tällaista fuskausta sitä oppii, kun aika on kortilla ;)
Ravelryn perinneneuleryhmässä on menossa mielenkiintoinen tempaus, jossa neulotaan baktus-huivi yhdistettynä Mary Oljen tai Eeva Haaviston malleihin. Ilosilmukkakin innostui haasteesta ja ensimmäinen baktus alkaa olla melkein valmis. Harmi vaan, että lanka loppui - tyypillisesti - vähän kesken. Eihän tässä auta, on haettava uusi kerä. Miten Olki/Haavisto sitten yhdistyy aina oikein neulottavaan baktukseen, se onkin sitten uuden postauksen aihe!

Pitsihuivi

Tikuttelin paidasta ylijääneitsä langoista pitsihuivin. Olen karttanut tämän tyyppistä huivia, koska en pidä siitä, että huivissa on selkeästi oikea ja nurja puoli. Nurja puoli kun tuppaa näkymään jostain kohdalta, kun huivin kietaisee kaulaansa.

 

Parin kerran koekäytön jälkeen en edelleenkään pidä siitä nurjasta puolesta. Saa nähdä, mikä huivin kohtaloksi tulee. En ehkä viitsi pitää tätä itse.

Sitten tekniset tiedot: mallineule on Neulojan käsikirjasta (Lesley Stanfield & Melody Griffiths), lanka on Novitan Rose Mohairia ja sitä kului pari sataa grammaa, puikot 6 mm.

Molemmat tytöt menivät mummolaan yökylään eilen vappuaattona suoraan hoidosta ja koulusta. Minun olisi pitänyt laskea ja lukea ahkerasti ilta ja koko tämä päivä. Menin sitten saamaan vatsataudin ja eilinen meni lähinnä nukkuessa ja juodessa. Saa nähdä, kuinka paljon tänään saan aikaiseksi. Alkaisi olla pikkupakko...

Viistosukat

Toinen pari viistosukkia Lana Holdenin ohjeilla valmistui lopulta. Lankana Tico tico, kuten edellisessäkin postauksessa, nyt vain punaisena. Tämän parin tein 2,5 mm:n puikoilla. Nyt tuli omaan jalkaan sopivat. Tykkään kovasti! Nämä lähtee huomenna jalkaan. En viitsinyt timprata raitoja samoille kohdille. Minulle käy vallan mainiosti tämän verran eripariset sukat.

Ensimmäinen työviikko meni ihan mukavasti, kun muistaa ottaa huomioon, että en ole tuon alan töissä ennen ollut. Päivät menee töissä ja illat opiskellessa, ruokaa laittaessa, pyykkiä pestessä ja taloa lämmittäessä. Tähän aikaan vuodesta Isäntää näkyy kotona sen verran vähän iltaisin, että apuja ei juuri tarvitse sieltä odotella. Käsitöitä valmistuu hissukseen, enhän minä ilmankaan osaa olla. Viimeistään lasten mentyä sänkyihinsä pitää saada kutile käteen ja telkku päälle.

Terveisiä Lapista!

Ilosilmukka vietti viime viikon pesueensa kanssa Lapissa. Isäntä laittoi villinä nuoruusvuosinaan kämpän Enontekiön korpeen ja nyt oli taas aika käydä katsomassa, ovatko rakennukset vielä pystyssä. Tällä kertaa paikat olivat kunnossa (kerran yllärina oli kaatunut puucee, toisen kerran myyrien haisevaksi sotkuksi mälläämät eristeet keittiön kaapin yläpuolella) ja siivouksen ja lämmityksen jälkeen päästiin asettumaan taloksi. Mökki on tehty vanhasta riihestä ja sinne mahtuu pikkuruinen keittiö, pari korituolia, vuodesohva ja parvelle kolme nukkumapaikkaa. 

 Eihän viisi ihmistä oikein tuohon tilaan mahdu ja pihapiirissä onkin useitä muitakin rakennuksia. Kämppä on alakuvassa vasemmalla, se musta mölli siinä. Keskellä näkyy koivujen takana aitta, jossa on toinen vuodesohva varavuoteeksi ja kerrossänky. Siellä siis kaksi nukkumapaikkaa lisää. Kuvan oikeassa laidassa on sauna. Lisäksi pihassa on varasto/liiteri ja tottakai se jo mainittu ulkohuussi.

 Kelit nyt oli mitä oli, kaikkea räntäsateen ja kirpakan pakkasen välillä, pehmeää lunta liki metri. Isäntä sairasti pari päivää kuumetta ja Tipu oksensi yhden päivän alkulomasta ja ripuloi toisen loppulomasta. Juuri missään ei siis tullut käytyä tai juuri mitään ei tullut tehtyä. Pihassa touhuttiin mitä touhuttiin, rakenneltiin lumesta igluja ja angry birds -hahmoja, lämmitettiin rakennuksia ja vettä. Siinähän se aika kului. Tipu tirautti pikku itkun viimeisenä iltana, kun Lapissa on niin ihanaa ja huomenna pitää mennä kotiin. Söpö pikku-Tipukulta!

 Sen verran oli kuitenkin keliä ja terveyttä, että päästiin yhtenä päivänä käymään Norjassa, kämpältä kun ei Jäämeren rannalle ole kovin pitkästi. On siellä, pojat, maisemia!

Käsityöksi reissuun otin mukaan pari kerää Tico ticoa ja läjän sukkaohjeita. Toteutukseen valikoitui Lana Holdenin Viistosukat ("Skew"). Tämä pari on tehty 2 mm:n puikoilla ja minun 38 nron jalkaan se on harmittavasti vähän pieni. Täytyy varmaan tarjota kälylle, jospa nämä mahtuisivat hänelle.

 Tässä vielä toisesta suunnasta. Malli oli sen verran kiehtova, että aloitin toisen parin vähän isommilla puikoilla.

Reissusta tuliaisena sain Isännän flunssan. Huomenna pitäisi aloittaa uudessa työpaikassa ja poskipäätä kivistää ikävästi. Hankin viime syksynä nenäkannun ja se on kyllä helpottanut minun oloani. Meneehän tämäkin flunssa ohi ahkeralla huuhtelulla, meneehän? Olisi vähän liian noloa olla heti viikko pari sairaslomalla poskiontelon tulehduksen takia.

Tilkku- ja lankavarastojen tyhjennystä

Muistin pari viikkoa sitten, että minunhan piti tehdä tilkkupeitto vietäväksi Lappiin, kun kämpällä oleva ikivanha vuodesohva alkaa jo ikävästi repsottaa. Tilkkupeitolla saisi repsotukset mukavasti piiloon. Pääsiäiseksi piti saada valmista, joten hommiin oli ryhdyttävä. Peitto on tehty samalla pikatekniikalla kuin viime kesäiset muumipeitot. Kankaina käytin tällä kertaa vuosikausia tilkkuvarastossa marinoituneita sini- ja vihersävyisiä kankaita. Logiikka meni suunnilleen niin, että kun en näistä oikein tykkää, saan ne pois pyörimästä, kun Lapissa kuitenkin ollaan niin vähän, ettei peittoa tule juuri katseltua. Ei sillä, ihan nätti tämä minusta on, värimaailma vain ei ole oikein mieleinen.

Peiton koko on suunnilleen 160*160 cm. Käytin tällä kertaa ohutta täytevanua, että sain peitosta vähän kevyemmän ja pienemmän. Kulku kämpälle on sen haastavaa, että koolla ja painolla on merkitystä. Talvisaikaan autolla pääsee parin kilometrin päähän, siitä jatketaan moottorikelkalla, ketä kyytiin mahtuu ja loput väet suksessa.

Lankavarastoja tyhjentelin neulomalla alennuksesta ostamastani Novitan Rose Mohairista paidan. Pitsimalli on Neulojan käsikirjasta, muuten ihan omasta päästä. Pääntieltä aloitin, enkä taaskaan tiennyt aloittaessani, mitä tuleman pitää. Ja näin siinä sitten kävi. Investointi lankaan oli sen verran pieni, sekä rahallisesti että ajallisesti, että uskaltauduin tekemään hassun vinon helman. Ja kyllä nuo hihat ovat oikeasti ihan saman mittaiset...

Lisää hyödytöntä puuhastelua

Helmikuussa valmistunut risukranssi on siitä asti roikkunut ovenpielessä orvon näköisenä. Tipun synttäripöytään tekemästäni perhoskranssista jäi yksi paperiperhonen yli. Liimasin sen kranssiin, lisäksi tekoterälehtiä ja timantti. Meni pikkuisen hempeilyn puolelle tämä projekti... Saa nähdä, kauanko tuollaiset koristeen pihalla kestävät. Katoksessa nämä toki ovat. Kestää sen minkä kestää. Kivahan näitä on muutenkin aika ajoin vaihdella.

 Nappasin kukasta vielä lähemmän kuvan. Kukan pohjana on pyöreä kartonginkappale. Liimasin siihen terälehtiä ulkolaidalta alkaen, ja timantti keskelle peittämään liitoskohta. Eipä enää näytä niin orvolta.

 Askartelupiirin aiheena oli tällä kertaa pääsiäisaskartelut. Taikalehden ohjetta mukaillen tein pari munakoristetta. Meillä ei tule pääsiäiseen kovin paljon panostettua, se ollaan yleensä reissussa. Työntäyteinen kevätkausi on hyvä katkaista, kun saa neljän päivän töistä poissa ololla kymmenen päivän loman.

 Käsityöpuolella tuntuu teemana olevan edelleen hyödyttömyys. Pionikoristeiden ohje on samasta paikasta kuin aikaisemmin postaamani Helena-pupun, Susan Cropperin kirjasta "Virkkaa uusvanhaa". Tässäpä nämä tulikin sen kirjan parhaat ohjeet kokeiltua. Tein kukkasia neljä kappaletta, yhden ehdin näppärästi antaa pois ennen kuvaamista. Lankana käytin Nallea, siitä kun löytyi varastoista ihan kiva värivalikoima. Ompelin takapuolelle hakaneulat, jotta kukat saa kiinnitettyä rintapieleen tai laukkuun.

 Loppuviikon ja viikonlopun aikataulu on rytmittynyt mukavasti: torstai-iltana lueskelin perjantain koetta varten mekaniikkaa, aiheena staattisesti määräämättömät rakenteet (voin ihan vilpittömästi sanoa, että tähän asti mekaniikka on ollut ihan kivaa, tämä ei enää ollut), perjantai-iltana tein mallitöitä lauantain pääsiäisaskarteluun, lauantaina aamupäivä meni siivotessa, alkuiltapäivä askartelussa, sen jälkeen leipoessa Tipun syntymäpäiviä varten ja loppupäivä aloitellessa synttäreitä varaslähdöllä veljen perheen kanssa, tämä sunnuntaipäivä onkin sitten ollut juhlapäivä. Oikein rupesi harmittamaan, kun porukat puhuivat, että on hankikanto ja aurinko rellottaa taivallaa. Ehdittiin syntymäpäivien jälkeen sentää pihalle mekin.

 Suunnattiin tyttöjen kanssa naapurin pellolle. Minä toimin kopparina alapäässä, ettei muksut laske päistikkaa pöpelikköön. Tuolta ne kohta tulee alas, ja vauhdilla. Muutaman laskun jälkeen tässä pienemmässä mäessä tuumattiin lähteä kokeilemaan isompaa.

Tästä alas, juu. Matkaa tuonne pellon alareunan pusikkoon tulee hyvinkin sata metriä. Ylöspäin jurpattavaa on tarpeeksi pitkästi, hanki kantoi ja hauskaa oli.