Puroa

Pakkohan tätä oli kokeilla: huopuuhan Puro, mutta pinnasta tulee ruman röpelöinen. Pieni pettymys. Mutta kuvat ensin.

Ennen huovutusta:

Huovutuksen jälkeen:Alunperin meinasin tästä kukkaruukun suojusta, mutta en taida viitsiäkään tehdä tarpeeksi monta. Mitäs sitten? Lankaa on jäljellä pikkuisen vajaa kerä, toista samanlaistakaan siitä ei saa tehtyä. Miltähän näyttäisi...

...vakalle kansi? Aika kiva! Huovutettu Puro on riittävän tukevaa, jotta kannen saa paikalleen helposti ilman että vakka lörpsähtää. Vielä toinen kuva:

Värinä tässä on ruska (804). Kutosen puikoilla neuloin ja lankaa meni se kaksi kerää. Muutama metri jäi yli.

Jotenkin ei oikein kolahtanut tämä homma. Mikähän siinä lienee... Ensimmäinen kerä loppui tyhmästi sellaiseen väriin, joka ei käynyt toisen kerän alku- eikä loppupäähän. Onneksi kerän loppumiskohta jäi vakan pohjaan. Ja huovuttaminen vähän pehmensi värin hyppäystä. Toinen kerä sitten alkoi ja loppui samalla värillä. Mikähän lienee ensimmäisessä tullut. Harmittaisi, jos vaikka puseron hihaan tulisi tuollainen. Pitäisi purkaa koko kerä pois ja aloittaa toisella. Aikamoista hukkaa...

Vakka kantineen taitaa mennä jemmaan. Jospa se löytäisi joskus hyvän kodin itselleen. Saatan vaikka tarvita tätä itsekin, kunhan päästään muuttamaan uuteen kotiin. Näihin tiloihin ei juuri ylimääräisiä esineitä mahdu, vaikka kuinka kauniita olisivatkin.

Hiiret hyppii pöydällä

Meiltä kuului keittiöstä eilen illalla kummaa rapinaa. Mieleen jo tuli, että ei kai meille ole tullut hiirtä sisälle. Yleensähän ne pakkaavat ihmisasuntoihin vasta syksyviileiden tullen. Ei kai nyt näin aikaisin...

Kuinka ollakaan, hiirihän sieltä löytyi. Oli varmaan tullut komeron nurkasta sisälle ja piileskeli nyt hellan alla.

No mutta! Niitähän on toinenkin! Eivätkä mokomat mene edes komerossa vireessä oleviin nakkeihin.

Asetuin kameran kanssa väijyyn nurkalle. Hetken päästä hiiriä oli jo kokonainen lauma nakertelemassa sulassa sovussa Pupun pöydän alle hylkäämää rinkelinkappaletta.

Kohte huomasin liikettä pöydän päälläkin. Tällä kertaa syyksi paljastui pieni pupujussi, joka oli jostain syystä eksynyt sisälle ja piileskeli nyt maljakon takana.

Yhä kummallisemmaksi juttu muuttui, kun huomasin, että kaakaopurkin oli vallannut lauma possuja. Sopiiko tänne kohta sekaan itse enää ollenkaan?!
Tässä vielä yhteispotretti koko jengistä. Hiirten ohje on täältä, possujen täältä ja pupun täältä. Annoin tytöille hiiret mieheen ja Pojalle tietysti possun. Loppuporukka menee jemmaan odottamaan uutta kotia.

Koulut alkoivat meilläkin. Poika aloitti yläasteen ja Tipu eskarin. Me täällä Pupun kanssa opetellaan olemaan kaksistaan. Rauha maassa!

Perhosia

Askarreltiin Tipun kanssa perhosia Taika-lehden 6/2009 ohjetta soveltaen. Kiva ohje: minä taittelin perhoset ja Tipu sai koristella mielensä mukaan. Muutaman perhosen Tipu varasi leikkeihin, loput ripustin Tipun sängyn päälle lentelemään. Kauniita unia, perhosen kuvia!Tipu vie tämän virkatun kassin kaverilleen synttärilahjaksi. Lankana oli alennuskorista löydetty Novitan Virkkauslanka kaksinkertaisena ja koukku taisi olla 3,25. Yhdestä kerästä jäi vielä vähän ylikin.

Työmaalla alakerran kamarin ja kodinhoitohuoneen seinät on pintamaalissa. Pyhätöinä ajattelin maalata piristystä kodinhoitohuoneeseen. Tuvan katto on valmis ja kamarin katto puoliksi tehty. Eilen aloittelin kukkapenkkiä pihaan. Kukat kun kuulemma pitäisi siirtää pois turvaistutuksesta omenapuun alta jätevesikentän kaivun tieltä. Nyt on pihakin sitten aloitettu!

Mikä päivä tänään on?

Tässä vaiheessa rakennusta iso osa energiasta menee työmaalla huhkiessa ja uutta kotia suunnitellessa. Kotityöt - ja ikävä kyllä myös käsityöt - hoituvat säästöliekillä. Meillä näyttää siis tältä:ja tältä:
Toisaalta, meillä näyttää myös tältä:
ja tältä:
Tyhmempikin ymmärtää näistä kuvista, miksi uuteen kotiin alkaa olla jo kiire. Pahimpia paikkoja en hirviä edes kuvata, saati sitten julkaista. Koitan livahtaa työmaalle aina, kun lasten kanssa pääsen. Sunnuntaina anoppi oli lapsenvahtina ja sain tehdä ensimmäistä kertaa koko päivän hommia työmaalla. Maanantain sitten menikin köllötellessä: vein auton aamulla huoltoon naapuripaikkakunnalle, kyläilin päivän ja illansuussa sain auton takaisin ja pääsin kotiin. Perjantai on meillä lepopäivä, koska rallin takia meidät laitetaan sulun taakse koko päiväksi, viikonloppuna ollaankin sitten hommissa. Ei siis ihme, että otsikon kysymys tahtoo pyöriä mielessä.

Suurin osa alakerran kittauksesta on tehty. Alakerran kamari on maalattu pohjamaalilla ja tänään jo kerran pintamaalillakin. Saa nähdä, onnistuuko tyttöjen kanssa toisen kerran maalaus vielä tänä iltana. Tuvan kattolaudat tulivat höylästä tänään, seuraavaksi pitäisi varmaan maalata ne.

Tuliaisia reissusta

Päästiin Isännän kanssa reissuun ja lapsetkin olivat pärjänneet hyvin mummuloissa. Hankittua tuli (tarpeellisten vaatteiden lisäksi) lähinnä kirjoja. Muutaman tilkkukankaan ostin kirppikseltä. Jostain syystä tällä kertaa mukaan tarttui keltaista. Oli ihan kiva reissu!Välityönä virkkauslangan loputtua neuloin lyhyet sukat. Koko on naisen, silmukoita 12 / puikko ja kirjoneuletta sävelsin sitä mukaa kuin tein. Lanka oli jotain muuta kuin Novitaa, en muista nimeä, enkä viitsi nyt lähteä hakemaan vyötettä. Aika paksua villasekoitetta lanka kuitenkin oli, puikkosuositus taisi olla 4-4,5. Kolmepuolosilla kuitenkin tein. Tuli sukkiin ihan sopivan napakkaa, ei liian tiukkaa. Kantapään tein vaihteeksi neulomalla apulangan sen paikalle ja lisäämällä lopuksi samanlaisen kantapään, kuin kärkikin on. Neulominen on muuten jäänyt viime aikoina vähemmälle. Koukkua olen kyllä heilutellut aina tilaisuuden tullen. Outoa käytöstä minulta!

Tuvan katto näyttää nyt tältä:Orret on vahattu mustiksi. Talon ensimmäiset valmiit pinnat! Isäntä on levytellyt seiniä vähän joka puolelta ja asentanut keskuspölynimurin putkistoa. Minun aikani työmaalla on mennyt kittaillessa kipsilevyn saumoja ja ruuvinkantoja. Ja sitä hommaahan riittää. Poika ja appiukko olivat kalkinneet pihasaunan eteisen seinät meidän reissatessa. Saunan eteinen alkaa olla jo melko viihtyisä: valkoiset seinät ja katto, joista ei karise roskia joka kosketuksella, lattia on hiekan sijasta matoilla peitettyä betonia ja naulakko ja peili seinällä.

Tuohikokeilu

Nyt ottaa sen verran pattiin, että tulee lyhennetystä versiosta lyhennetty versio. Tämä on nimittäin kolmas kerta, kun yritän saada tätä tekstiä läpi. Ensimmäisen hukkasin ihan omaa typeryyttä, toinen menikin sitten koneen piikkiin.

Tein tuohesta tällaisen.

Tämä on nimeltään huosiain eli patasuti.

Työmaalla on vahattu katto-orsia, kitattu seiniä, valettu halkoluukkua ja sahattu räystäänalusen koristekappaleita.

Yöpaita

Taisi taas reilusti viikko hujahtaa edellisestä postauksesta. Apua! Joku varastaa minulta aikaa! Olen vienyt melkein joka päivä Pupun päiväunille työmaalle vaunuihin ja painellut itse töihin. Isäntä on levytellyt seiniä. Tuntuu hyvältä saada jotain niinkin valmiiksi, kuin kipsilevylle. Kittaus ja maali puuttuu. Siis edes jotain... Vähän pitää vielä laitella ilmansulkupahveja ja siivota ylimääräiset puhallusvillat pois, sitten saataisiin huusholli sellaiseen kuntoon, että Pupu ja Tipu voisivat leikkiä sisällä, kun minä teen töitä. (Ja Isännän pitää tietysti laittaa loput alakerran ulko-ovet paikoilleen ja aidata porraskuilu, ettei lapset pääse putoamaan.)

Yläkerrassa pesii pääskynen ja pihaomenapuussa joku pikkulintu. Pääskyset sujahtelevat yläkerran oviaukosta tuomaan ruokaa poikasille. Kohtahan nuo lähtevät pesästä, sitten voidaan laittaa yläkerrankin ovi paikoilleen.

Poika ajoi kottikärryllä kiviä pihalähteen pohjalle. On sitten kivemman näköinen kuin savikko.

Tein Tipulle yöpaidan. Helma on vanhasta hameesta ja yläosa kirppikseltä ostetusta keltaisen kalalangan lopuista. Tipu tykkää kovasti. Ja sievältähän Tipu tässä näyttää minunkin mielestäni. Sydänpitsi sopii pienille tytöille hyvin!

Ensi viikolla on suunniteltu, että viedään lapset mummuloihin ja lähdetään Isännän kanssa edes yön yli reissuun. Saadaan koluta kirppiksiä ja antiikkikauppoja niin kauan, kuin jaksetaan. Toivottavasti kukaan ei tule kipeäksi!