Kylätalolla kuukausittain pyörivässä askartelupiirissä oli helmikuun aiheena risutyöt. Tällä kertaa aihe oli Ilosilmukalle uusi, joten neuvoja jakeli ihan joku muu.
Operaatio risutyön vaihe 1: Sopivan, kaadettavaksi joutavan koivun valinta pihasta. Ojanpenkan risukosta valitsin uhrin.
Vaihe 2: koivu nurin. Tämä oli Isännän heiniä.
Vaihe 3: risut kasaan. Tämän kokoinen risukasa melko pienestä koivusta tuli.
Risunhankinnan sivutuotteena myös polttopuukauppialle myytävä puukasa kasvoi vähän.
Vaihe 3: risujen niputus. Kasaan jäi vielä, en toki aikonut koko koivullista risuja käyttää kerralla.
Vaihe 4: risutyöt. Riittävästi rautalankaa, niin koivunrisut ovat yllättävänkin sopuisaa porukkaa. Tämä alla oleva työ on tehty näin: sullotaan lasipurkkiin niin paljon risuja kuin mahtuu, sidotaan nippu rautalangalla purkin suun läheltä kiinni ja jaetaan osiin ja muotoillaan oman maun mukaan.
Tässä vielä lähikuva yläpään kiemuroista. Hauskoja pikku töitä! Meikäläisen makuun vähän liiankin helppoja: justiin, kun pääsee mukavasti vauhtiin, työ tulee valmiiksi ja lysti loppuu siihen.
Iltapäivän askartelupiirissä pyöräytin vielä tällaisen kranssin, tai miksi tätä nyt sanoisikaan.
Alareuna kaipaa jonkinlaista isompaa koristehässäkkää, siitä ei ole vielä tullut selvää visiota. Odottelen ideaa...
Maaliskuussa piirin aiheena on neulahuovutus, sitäkin olen tehnyt sen verran vähän, että toimin apuopena, jos sitäkään. Kaupoille joudun kyllä ennen sitä: Tipu on koulun jälkeen yksin kotona ollessaan huovutellut villat vähiin. Taitava tyttö!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti