Anopilla on ollut pari ryijyä, joista toinen on ollut tulossa meille jo jonkin aikaa. Viikonloppuna appiukko sitten kiikutti ryijyt meille sovitettavaksi. Molemmissa on paperilappu takapuolella, jonka mukaan nämä ovat Neoviuksen malleja, ryijyn ja taiteilijan nimi löytyy ja toisesta myös tekijä ja valmistusaika. Tässä nämä nyt roikkuvat, tuvan seinällä. Sinisävyinen on nimeltään "Kuutamo".
Punainen taas "Loitsu". Sininen vai punainen? Punainen kävisi, koska vastapäätä olevalla seinällä on leivinuuni ja puuhella, jotka on molemmat maalattu punaisiksi. Sininen taas saa kaverin tuosta tuvan vihreästä. Mitä mieltä olet? Minä kallistuin sinisen puoleen.
Tämän verran sain harrastettua kirjoneuletta puuvillahanskat kädessä. Yhdessä sukassa on peräti 9 krs kirjoneuletta. Nyt iho on vähän paremmassa kunnossa, ei vuoda mistään mitään tai muuta sellaista. Hanskat on välillä huilimassa.
Kaulaliina oli parin illan urakka. Oranssinkirjavaa lankaa oli yksi vyötteetön kerä, saattoipa olla vajaakin. Kaulaliina jäi tietysti ihan liian lyhyeksi. Jatkoin sitä virkkaamalla sävyyn sopivista Nalle-langoista ruudut ja ompelin ne molempiin päihin. Ja tietenkin tummanpunainen loppui kesken, jatkoin oranssilla. (Tämä ilmiö tuntuu vaivaavan Ilosilmukan neuleita vähän päästä.) Lisää mittaa tulee vielä hapsuista. Nyt kaulaliina on sen mittainen, että se saattaisi jollekin kelvatakin. Minä tykkään, että kaulaliinan pitää ulottua kaulasta ympäri ja takaisin, joten minulle tämä on liian lyhyt.
Pajutöitäkin on tullut harrastettua, kun sain aikaiseksi lähteä rämpimään risukossa pajuja hakemassa. Vielä ei paljon lumi kulkemista haittaa. Tämä kehikko, vai miksi tätä nyt kutsuisi on tehty tuoreista pajuista, joten parin viikon sisällä olemisen jälkeen se mahtaa olla vähän erinäköinen.
Tässä vielä yksityiskohta pohjasta ja laidasta. Harrastepiirin jouluaskartelupäivässä oli yllättävän paljon porukkaa. Seuraavalla kerralla aiheena on pajutyöt, joten Ilosilmukka yrittää nyt kuumeisesti keksiä sellaisia pajutöitä, jotka saa kivasti tehtyä parissa tunnissa, vaikka ei olisi ennen punonutkaan. Tämä malli on hyvä!
Sitten joulupalloja! Menin antamaan aikaisemmin tekemäni pallot pois, ja nythän on jo reilusti joulukuu, joten tein lisää palloja. Nämä on kivoja tehdä ja hauskan näköisiä. Voi olla, että annan nämäkin pois, saan sitten tehdä vielä lisää. Vielä löytyy kortteja jemmasta.
Tästä tekeleestä onkin sitten vastuussa Isäntä, ja vähän Poikakin. Vanhat maitokärryt ovat saaneet uuden maalin ja uudet renkaat. Uusi väritys on ihan täydellinen näin itsenäisyyspäivän jälkimaininkeihin. Pitäähän talossa nyt maitokärryt olla! Vielä toinenkin kärryjen raato ait astalöytyy, senkin saisi joku kunnostaa... kukahan ehtisi...
keskiviikko 7. joulukuuta 2011
Omia ja muiden käsitöitä
Tunnisteet:
askartelut,
kutileet,
pajutyöt,
sisustus,
vanhat vehkeet,
virkkuut
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Olen ihastellut upeita luomuksiasi (vähän kateellisena, täytyy tunnustaa ) ja inspiroivaa blogiasi. Ilokseni löysin tältä sivulta ”meidän ryijyn”, eli tuon punaisen Loitsun. Samanlainen on vanhempieni seinällä roikkunut niin kauan kuin muistan. Tiedän että se on Neoviukselta ostettu ja jossain teetetty, mutta en ole koskaan onnistunut löytämään sen suunnittelijan nimeä. Onko sinulla se? Terveisin Leena
Kuutamo roikkuu nyt tuossa meidän tuvan seinällä, Loitsun vein takaisin anopille. Molempien taakse on kiinnitetty lappu ja tänään anoppilassa käydessäni kurkistin Loitsun taakse. Lapussa lukee "Kaisa Leena Halme". Pikaisen googletuksen jälkeen tuumin, että suunnittelija taitaa kuitenkin olla Leena-Kaisa Halme.
Tuhat kiitosta, Ilosilmukka! Tosi ystävällistä, ja vielä jouduit anopin ryijyn taakse kurkkimaan! Nyt mekin laitamme sitten meidän Loitsumme taakse lapun tietoineen – jälkipolvien iloksi.
Minäkin olisin valinnut tuon Kuutamon, jos semmoiseen valintatilanteeseen olisin joutunut.
Oikein hyvää vuodenjatkoa ja vielä kerran kiitoksia! Leena
Lähetä kommentti