Monta huonetta

Uusi koti näyttää tältä:

Mennäänpä käymään sisälläkin. Yläreunassa on vasemmalla askarteluhuone ja oikealla varasto.

Alareunassa taas porrashuone ja liiteri. Puukattila ja varaaja tulivat ja on jo nostettu suunnilleen paikalleen pannuhuoneeseen.

Vääntelin pajuja eilen, kun Vauva nukkui päiväunia ja Tipu oli mummulassa. Tällaisen tötterön sain aikaan.

Vielä ylempää otettu kuva, jossa näkyy yläosan kaunis punos paremmin.

Meinasin tätä ulkoeteiseen, mutta siitä tulikin niin kaunis, että kävin hakemassa sen tuvan nurkkaan. Tuoreet pajut kyllä kuivuvat sisällä nopeasti, eivätkä enää ole noin kauniin sileitä ja kiiltäviä.

Tykkään tuosta yläreunan punoksesta. Nyt yritän keksiä, missä muussa tuollaista voisi käyttää. En oikein vielä tiedä. Täytyy katsoa, mitä siitä voisi syntyä, jos tässä vielä pääsee punomaan.

Pörröpipo

Vauvan setti täydentyi pipolla. Koska Nalle on vähän karkeaa lankaa vauvan otsalle ja kaulaan, tein ihoa vasten tulevat osat puoliksi pehmeällä pörrölangalla. Päälaella on sen verran tukkaa, että Nalle ei pääse kutittelemaan. Puikot ja langat ovat samat kuin edellisessä postauksessa.

Tarpeelliset peukalot

Ensi lumi satoi maahan eilen ja heti tuli ihanan valoisaa. Kaunista!

Vauvalla ei ollut yhtään peukalollisia lapasia. Nyt on. Ja sukat piti tietysti tehdä samaa sarjaa. Villalanka on Nalle Coloria ja pörrölanka Halpa-Hallin Jenny-lankaa. Pörröisessä osassa on joka toinen krs Nallea ja joka toinen pörrölankaa. Jennyn puikkosuositus on kuusi mm, mutta tein koko homman kolmosilla. Hyvin toimii näinkin. Yksillä peukkulapasilla ei tietenkään pötkitä pitkälle, niitä täytynee tehdä vielä lisää jossan vaiheessa. Pörrölanka näyttää muuten hurjan kiiltelevältä valokuvassa. Oikeasti se on rauhallisempaa.
Rakennuksella on menossa loppukiri ennen talvitaukoa. Vielä on pikkuisen väliseinien muurausta ennen yläpuolista valua. Sitten voisi laittaa uuden kodin pakettiin odottamaan kevättä. Onneksi on ollut leuto syksy, niin ollaan voitu rakentaa näinkin pitkään.

Ai niin! Meinasin ihan unohtaa, että Ilosilmukan blogi taisi täyttää eilen puoli vuotta. Paljon onnea puolivuotiaalle!

Kahviliina

Tänään on pimeä ja sateinen päivä. Meillä on ihanan rauhallista: Isäntä on töissä, Poika koulussa, Tipu mummulassa ja Vauva päiväunilla. Nyt en mene laittamaan ruokaa, vaan tekemään jotain ihan muuta, katselen vaikka elokuvan kutileen seurassa.

Sain lopulta eilen ostettua nauhan pöytäliinan kanttausta varten. Olisin halunnut tumman ruskean, mutta värivalikoima oli tosi surkea. Enkä - tavoilleni uskollisena - viitsinyt enää mennä katselemaan muualta.

Kahviliina on siis valmis. Tämä pöytäliina on kahviliina siksi, että tässä ei ihan helposti näy kahvi- tai muutkaan tahrat. Liina on ommeltu todella pikaisesti, ja sen kyllä huomaa, jos työn jälkeä katselee yhtään tarkemmin. Ei haittaa, tällä kertaa liinalla oli kiire. Ja arkikäyttöön tämä on tarkoitettukin.
Alapuolelle uhrasin tilkkukankaista vanhan pöytäliinan. Käy tämä näinkin päin.

Mummu oli eilen lapsenvahtina ja päästiin Isännän kanssa käymään kaupungissa, ihan kahdestaan. Sellaista ylellisyyttä ei olekaan ollut kuukausiin. Vauvan vierastaminen on mennyt ohi ja hän pärjää hienosti mummujen hoidossa ja ilman äidin eväitä muutaman tunnin. Ostettiin mökille kylpytiloihin uudet lattialaatat, sieltä kun meni lattiat uusiksi kesällisen vesivahingon takia. Valkoista ja suklaanruskeaa. Nam! Toivottavasti Isäntä saa selitettyä laatoittajalle, mihin pitää laittaa mitäkin laattaa, niin, että menee perille.

Vauva kävelee jo hienosti. Kävelemisen matkaennätys taitaa olla jo pari metriä. Ihmeen vähillä paukuilla Vauva on päässyt, vaikka on vielä noin pieni, vasta kymmenkuinen. Näkyy sitä sen ikäiselläkin olevan malttia opetella varovasti. Vauva menee oikea, rohkeajalka, edellä. Vasen, arkajalka, uskaltaa sekin jo ottaa askeleita ja tulee perässä.

Pipo päähän

Pipo on neulottu Nallesta. Silmukoita on 144 ja puikot 3 mm. Tämä menee aika isoonkin päähän, pienipäisille riittäisi vähemmän silmukoita. Kavennuksesta tuli siistin pyöreä ja päänmukainen. Kaventelin näin:

Kavenna joka 4. s (nurja silmukka, mallineuleeksi jää 2 o 1 n) => 108 s

Neulo 3 välikrs

Kavenna joka 3. s (oikea silmukka, mallineule 1 o 1 n) => 72 s

Neulo 3 välikrs

Kavenna joka 2. s (nurja silmukka, neulo tästä eteenpäin sileää oikeaa) => 36 s

Neulo 3 välikrs

Neulo koko krs 2 o yht => 18 s

Neulo 1 välikrs

Neulo vielä krs 2 o yht => 9 s

Vedä lanka lopuista silmukoista läpi ja päättele.

Tikkuja ristissä

Pääsin lopultakin punomaan pajua. Tällaisen tötterön tein ulkoeteiseen.

Tötterö on tehty hiekkaa puolillaan olevaan piharuukkuun. Hiekka pitää loimipajujen päät paikallaan punomisen aikana. Tötterö on punottu saksipunonnalla. Kun korkeutta oli riittävästi, leikkasin joka kolmannen loimen poikki spiraalinmuotoisen punonnan yläpuolelta kunnes työn halkaisija oli sopivan pieni. Sitten vain pikainen päättely ja ylimääräiset latvat poikki. Lopuksi leikkasin viidestä loimesta pätkän pois, jotta alaosaan tuli aukko. Nyt sisälle pystyy laittamaan jotain, vaikka joulun aikaan tonttuja. Ja meidän ulkoeteinen on tosiaan ihan niin järkyttävässä kunnossa kuin kuvakin antaa ymmärtää. Onneksi tämä ei ole oma talo...Koukkusin kaulaliinan Virkkaa joulu ajoissa -tempaukseen. Kymmenen silmukan levyiset kaitaleet on koukuttu erikseen, seuraava aina edellisen reunaan kiinni. Saumasta tuli tosi siisti. Päihin virkkasin muutaman kerroksen pylväillä ja laitoin vielä hapsut. Nyt ei pyri menemään kippuralle. Valkoinen ja tummempi sininen ovat Floricaa ja vaaleampi sininen Woolin Sävyä. Huomasin, että koukutessa pitää käyttää isompaa koukkua kuin virkatessa. Tässä taisin käyttää 4,5 koukua. Virkatut osuudet tein sitten pienemmällä koukulla. Koukkuaminen oli ihan kivaa. Helppoa, ainakin näin pienellä silmukkamäärällä. Koukuttu kappale pyrkii kipristymään reunoistaan, vähän niinkuin sileällä neuleella neulottukin.

Sadonkorjuu

Eilen kävin
- katsomassa kouluratsastuskisoja lähitallilla
- esittelemässä työmaata ja pihapiiriä sukulaiselle
- keräämässä pajuja
- saunassa.
Ja kaikki nämä ilman yhtään lasta! Tavatonta. En jättänyt lapsia heitteille, vaan anoppi oli vahtimassa. Tipulla olikin sitten kiukutteluilta ja Vauva herätteli yöllä taas ihan tarpeeksi monta kertaa. "Mitäs jätit meidät!"
Vauva on heräillyt viime päivinä säännöllisesti kuudelta aamulla. Kun nyt sitten siirryttiin talviaikaan, vauva heräsi siis viideltä. Vauva herää nykyään yleensä itkeskelemään ja herättää Tipunkin. Puoli kuuden aikaan, meidät ajoi ylös syysmyräkkä, joka pudotti tuvan ikkunasta lasin. Räiskis vaan säpäleiksi lattialle. Ja sohvalle ja pöydälle ja Vauvan lelukoriin. Sisäikkuna oli kiinni sellaisilla vanhan aikaisilla linkuilla. Ikkuna oli välillä niin turvoksissa, että linkkuja ei saanut laitettua kiinni. Se oli sitten vissiin kuivunut ja löystynyt. Ulkolasista läpi puhaltava tuuli pudotti lasin. Parempi kuitenkin näin, kun päivällä, kun joku istui sohvalla. Olisi tullut ikkuna päähän. On tämä mielemkiintoinen talo.
Tässä sitten sitä sadonkorjuuta. Polttelisi päästä vääntelemään näitä, mutta ranteeni kipeytyi jostain mystisestä syystä (ei se ainakaan käsitöistä voi johtua, sehän ei ole mitenkään mahdollista). Yritän olla sen verran viisas, että en rasita sitä pajutöillä vielä. Tämän vuotiset pajut näyttävät vähän huonolaatuisilta. Epäilen sen johtuvan sateisesta kesästä.