maanantai 18. maaliskuuta 2013

Kahden euron peitto

Nappasin viime viikolla Eurokankaalta yhden niitä poistopalapusseja, joita myydään kahdella eurolla. Löysin pussista näytepaloja sisustuskankaista, niitä sellaisia, jotka on teippilistassa kiinni. Samaa kangasta oli myös isompi pala, lisäksi muita sisustuskankaita erilevyisiä kaitaleita. Höystin pussillista joillakin sisustuskankailla tilkkulaarieni kätköistä. Leikkasin koko kasan reilun kokoisiksi tilkuiksi ja sitten vain ompelemaan tilkkuja yhteen. Lopputulos roikkuu tässä kuvassa navettarakennuksessa olevan pihasaunan ovesta.
Tilkkupeiton koko on suunnilleen 160 x 120 cm. Peitto oli nopea ommella, tietysti, tuon kokoisista tilkuista. En jaksanut (taaskaan) juurikaan sommitella peittoa. Ehkä joskus on aikaa oikein tehdä oikea, suunniteltu ja sommiteltu peitto. Sitä odotellessa syntyy näitä sattumanvaraisia tuotoksia. Tälle peitolle ei ole minkäänlaista tarvetta, kankaat vaan pyysivät niin painokkaasti päästä peittoon, että en malttanut olla tekemättäkään. Täytyy varmaan työntää peitto kaappiin vastaisen varalle. Omassa huushollissa alkaa peittoja olla jo tarpeeksi monta. Tykkään kyllä tämän peiton väreistä ja pintamateriaaleista kovasti. Tipun suorasukainen kommentti oli: "Kumman värinen."
Päivällä ei juurikaan tule villasukkia käytettyä, lattialämmitteisessä talossa kun ei niille ole tarvetta. Yöllä villasukat ovat minulla aina käytössä. Keltaiset pitsisukat menevät unisukiksi. Pitsimalli on minulle vanha tuttu, en edes muista, mistä olen sen alunperin oppinut. Muuten sukat ovat ihan perussettiä: kiilakantapää ja kärki tällä kertaa tiimalasikantapään ohjeella.
Tein Pojalle neuleliivin paremmaksi vaatteeksi pidettäväksi suorien housujen ja kauluspaidan kanssa. Löysin Teetee:n nettilehdestä jo sopivan ohjeenkin, mutta en siihen sopivaa lankaa. En halunnut tehdä liiviä villasta, jotta siitä ei tulisi liian lämmin. Poika kun ei yleensä palele.
Lopulta päädyin hankkimaan langaksi Novitan Hankoa ja soveltamaan ohjeen itse. Teetee:n mallissa oli hyvä mittakuva, josta oli apua. Tosin pitkälle ja hoikalle Pojalle muutin mittoja vähän.
Mallineule oli simppelisti eri levyisiä joustinneuleraitoja ja kaksi elämänpuukuviota etu- ja takakappaleessa. Napituslistan, kauluksen ja kädenteiden reunat tein ainaoikeinneuleella yhtä aikaa liivin kanssa. Sain näin liivin tehtyä minimaalisella viimeistelyllä. Ompelemista jäi ainoastaan olkasaumojen ja nappien verran. Tipun kommentit liivistä olivat: "Onpa Poika komea!" Mitäs tuohon äiti muuta tuumaamaan, kuin "Eikö olekin."

1 kommentti:

Tui kirjoitti...

Peitto on hauska! :)