Joulukuun alussa käyntiin polkaistu harrastepiiri tuossa kylätalona toimivalla koululla kokoontui tammikuussa toista kertaa. Aiheena oli pajutyöt, mihin liittyen vääntelin vielä pari mallityötä. Käsi-ihottuma vaivaa sen verran, että enempää uusia töitä en tullut tehneeksi. Onneksi vanhoja töitä löytyy nurkista aika monta.
Riippumaan ripustettava kori on helpompi tehdä kuin perinteinen. Ei tarvitse tehdä pohjaa, selviää pelkällä laidalla ja päättelyllä.
Tässä kuva vielä toisesta suunnasta. Paria päivää ennen kuvaamista tuoreesta pajusta tehty kori kiiltelee vielä uutuuttaan. Näitä on ollut joskus parikin riippumassa ulkona kesäkukkineen, mihin lie olen taas vanhat laittanut... Jonnekin hyvään talteen ilmeisesti!
Kaaospunontaakin tuli kokeiltua, sitä en ole ennen tehnytkään. Korin muodon aikaan saaminen oli vaikeaa, pari ensimmäistä yritelmää purin jo alkuvaiheessa kokonaan. Kunhan sain muodon esille parilla ensimmäisellä pajulla, niin homma alkoi sujua.
Tässä kaaoskori vielä ylhäältä päin. Ei taida olla oikein mun juttu, tämä kaaospunonta. Pidän enemmän sellaisesta punoksesta joka selkeästi alkaa jostain ja loppuu johonkin. Kaaospunontaa kun voi jatkaa siihen asti, kunnes vain tuumaa, että nyt tämä on valmis. Kannatti kyllä kokeilla, enkä mene laittamaan päätäni pantiksi, ettenkö tee joskus lisääkin samalla tekniikalla.
Mitä harrastepiiriin taas tulee, olen vallan hämmästynyt sen suosiosta. Jouluaskarteluissa oli kymmenkunta emäntää, pajutöissä meitä oli jo toistakymmentä. Minä olin ajatellut, että jos sinne nyt pari kolme tekijää sattuisi tulemaan... Hyvä näin! Helmikuussa aiheena on risutyöt, osa varmaan jatkaa vielä pajutöillä. Ohjausvastuu ei olekaan sillä kertaa minulla, sillä risutyöt on Ilosilmukalle ihan uusi aihe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti