Sain anopilta tuliaisiksi Dropsin Fabel-sukkalankaa. Sitähän piti tietysti kokeilla. Mallina tällä kertaa kärjestä aloitettu tiimalasikantapäällä (vaimikäsenytoli...). En vielä ole viitsinyt opetella perinteistä kantapäätä kärjestä päin tehtynä, pitäisi varmaan joskus opetella. Ja Pupu tunki tietenkin kuvaan...
Isommat sukat on itselle (eihän meidän miesväkikään näin iloisen värisiä pidä). Jämistä tein vielä pienet sukat. Ei huvittanut tehdä Pupulle, meillä kun sukkia tuntuu aika paljon olevan, isompien peruina. Sujautan pikkusukat pikku-T:lle, menevät arvontapalkinnon mukana perille. Tai jos sukat ovat pienet pikku-T:lle, niin pitäköön pikku-O sitten.
Pupu opettelee tosissaan puhumaan. Se matkii puheesta yleensä viimeistä sanaa. Keskustelu menee siis näin:
minä: - Tipu on tullut kotiin.
pupu: - Kotiin.
- Mennään tipun luokse.
- Uokke.
- Onko sulla jano?
- Ano.
- Otatko mehua vai maitoa?
- Maitoa.
Kysymykseen "otatko maitoa vai mehua" Pupu vastaa tietysti että mehua. Yksi päivä Pupu toi kynää ja paperia ja sanoi "piitää auto". Olikohan vahinko vai tuliko tarkoituksella kaksi sanaa peräkkäin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti