Tunnustus ja vauvamaisia juttuja

Aava lähetti tunnustuksen tänne minullekin. Kiitos Aava! Olipa kiva yllätys.

Tunnustuksen vastaanottajan tulee kertoa seitsemän faktaa itsestään.

Tässäpä sitten tulee:

1. Olen tunnustava kristitty.

2. Ykköskäsityö on jo pitkään ollut neulominen, hyvänä kakkosena tulee virkkaaminen. Tai ehkä sittenkin tilkkutyöt. Pajutyötkin on kyllä mahdottoman mukavia, kun vaan viitsisi järjestää materiaalit ja työtilan itselleen...

3. Minulla on neljä veljeä ja heillä on kaikilla yksi sisko.

4. En vielä tiedä, mikä minusta tulee isona. Varmaankin iso, tosi iso.

5. Olen maallemuuttaja parin vuoden takaa ja tykkään nykyisestä asuinpaikastani kovasti.

6. Syön joskus kaakaoon kasteltua näkkileipää, kun se oli lapsena niiiiin hyvää.

7. Puhuin välillä unissani ennen ensimmäisen lapseni syntymää, sen jälkeen enää en. Kummaa.

Tunnustus kuuluisi lähettää eteenpäin viidelletoista blogille, mutta minä taidan nyt olla ilonpilaaja ja jättää tämän tähän. Selityksenkin voi antaa: nykyään on sellainen vapaa surffailuaika niin vähissä, että en juuri lueskele blogeja. Tietokoneella istumisaika menee joko töitä tehdessä, koulutöissä, sähköpostissa tai itse blogatessa, ravelryssäkin ehdin vain käväistä silloin tällöin. Hyi minua.

Ja sitten eteenpäin, niitä vauvamaisia juttuja siis. Tuttavapiiriin on tulossa useampikin vauva vielä tämän talven puolella. Puikot lakkasivat suoltamasta sukkia joten pääsin välillä vauvailemaan.

Tilkkupeitto on kooltaan siinä 95 x 95 senttiä. Onnistuin upottamaan tähän parinkin tilkkukankaan loppupalat, ovat sitten poissa pyörimästä. Kierrätyskankailla mennään, niin kuin yleensäkin minun tilkkuiluissani. Suurimman osan olen ostanut kirpputoreilta, joitakin olen saanut tuttavilta.

Tästähän se ajatus lähti. Löysin nimittäin kirppikseltä hauskan lasten verhon, johon oli aplikoitu tuollaisia ötököitä. Verho hihkui jo hyllystä, että se haluaa vauvanpeitoksi. Mikäpä siinä sitten muukaan auttoi, kuin kaivella ompelukone ja tilkkuvehkeet tuvan pöydälle.

Lisäksi neuloin pari myssy-tossut -settiä. Tossujen malli on jostain Novitan vauvanneulelehtisestä sieltä 90-luvulta, myssyn suunnittelin itse. Lankana Woolia ja kolmosen puikot. Mallina toimii Emmi-nukke, jonka päänympärys on 35 senttiä (samaa luokkaa kuin Tipulla syntyessään, pitäisi siis olla likimain pikkuvauvalle sopiva), ja mittakin puolisen metriä.

Tässä vielä lähikuva myssystä, joka sai nimekseen Mussukka-myssy. Myssyhän on vähän sama, kuin se iänikuisen vanha vauvanmyssyn malli, joka tehdään ainaoikein keskeltä takaa aloittaen ja kavennellaan ja lisäillään kappaleen reunoissa, niin että siitä tulee sellainen siksakin mallinen, ja ommellaan lopuksi saumat. Niinkus tiedätte. Mussukka on aloitettu alareunasta ja muoto on saatu aikaan kavennuksilla ja lisäyksillä strategisesti oikeissa kohdissa. Kirjoittelin vähän muistiinpanojakin, mutta saa nähdä, viitsinkö kirjoittaa ohjetta. Talvi-Ullan materiaalinjättö-deadline olisi tämän kuun lopussa...

Ja kun nyt ompelukone oli levällään tuvassa, ompelin vielä Tipun vanhasta lempi-T-paidasta tyynyn. Tipu ei meinaa hennoa luopua vaatteistaan, tällä kertaa pieneksi jäänyt T-paita sai uuden elämän. Ja Tipu on mielissään. Reunukset on tilkkukankaista ja tausta on samaa puuvillaa. Oli muuten järkiratkaisu laittaa tyynyyn tuota tilkkukangasta, kuluneen trikoon ompelu siististi ompelukoneella olisi muuten voinut olla - noh - haasteellista. Enkä kyllä viitsi raahata vielä saumuriakin alakerran komerosta tupaan mokoman homman takia.