torstai 19. kesäkuuta 2008

Muuttokatkos

Muuttohommia siis tiedossa! Blogi hiljenee hetkeksi, seuraava postaus tulee vasta uudesta kodista, jahka saadaan nettiyhteys pelaamaan. Toivottavasti jo reilun viikon päästä. Ja uuden (väliaikaisen) kodin kunniaksi Vauva tekaisi eilen ensimmäisen hampaansa.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Ei savua ilman tulta

Tältä siis näyttää uuden kodin vanha talo nykyään. Vähän vielä nousee haiku purukasasta. Polttaminen onnistui hyvin, sää oli riittävän kostea (satoi vettä koko päivän) ja vähätuulinen. Piiput saadaan nurin, kunhan Isännän uusi leikkikalu kotiutuu. Pojat kun kasvaa, niin lelut vain isonee...

Kuinka monta pahvilaatikkoa muuten tarvitaan, että viisihenkisen perheen kaikki kamat mahtuu niihin? Lukemattomia! Olen pakannut tähän mennessa jotain 25 laatikkoa täyteen tavaraa, ja tuntuu, että urakka ei ole vielä edes kunnolla alussa. Voih.


Ja tässä sitten ne kukkaset. Tein niistä jatkon Tipun tunikan helmaan. Nyt tätä voi pitää hellemekkona. Tämä tunikahan on kirpparilta ostettu tyttöjen toppi. Pienensin vähän pääntietä, kavensin sivusaumoista ja päärmäsin kädentiet uudelleen. Kelpaa tämä nyt ainakin hiekkalaatikolle.
Vauva harrastaa nykyään tällaista. Saa nähdä, milloin tuo lähtee konttaamaan. Peppu nousee joskus varpaiden varassa korkealle, paljon ylemmäksi kuin hartiat. Varsinkin jos vähän kiukuttaa...

No niin, tulipa taas harvinaisen sekava postaus. Vähän kaikkea sekaisin. Niin kuin elämässä yleensäkin.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Terveenä!

Vatsatauti siis hellitti viimein. Ihan ei ruokaa kulu vieläkään niin paljon kuin tavallisesti, mutta eiköhän sekin tästä pian korjaannu.

Vilautanpa tätä tekelettä. Monta pientä kukkasta. Mitähän tästä on tulossa? Sen verran voin vinkata, että ei ainakaan pöytäliinaa.


Tillipioni kukkii pihassa. Kuolanpionikin kurkkii tuolta takaa, se kukkii pikkuisen myöhemmin. Tai nythän nuo kukat on jo sade rutistellut. Minä sitten tykkään näistä pioneista. Kukkivat joka kesä komeasti jopa minun viherpeukalon taidoillani! Ei näiden alla kasva edes rikkaheinät, ei tarvitse kitkeäkään.

Uudessa kodissakin tapahtui eilen: kun oli sopivan märkä päivä, Isäntä kävi polttamassa sen, mitä vanhasta talosta oli jäljellä. Suurin osa puutavarasta oli ajettu syrjään ja poltettiin siellä. Palopäälliköltä oli tietysti kyselty lupa, ja ilmoitettu hätäkeskukseen. Tarkoitus tietysti oli, että ei saataisi tarpeettomasti paloautoa kylään...

sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Sukat

Nämä valmistuivat. Lankana Novitan Nalle, puikot 3 mm. Malli on ihan perinteinen varresta aloitettu vahvistetulla kantapäällä. Silmukoita joustimessa 14/puikko, kirjoneuleessa ensin 16/puikko, nilkkaa kohden kavensin 2/puikko ja niillä mentiin kärkikavennukseen asti. Kirjoneulemalli pienemmälle silmukkamäärälle on "Mary Oljen kauneimmista käsitöistä", julkaisuvuosi jotain 1975. Isommalle silmukkamäärälle tietysti itse muokattu. Tosi hyvä kirja muuten. Siihen on kerätty paljon kirjoneulelapasia ja -sukkia ympäri Suomea. Erilaisia kirjoneuleita löytyy kymmeniä, niitä voi sitten soveltaa mihin vain neuleisiin. Lisäksi kirjassa on paljon virkkausohjeita, enimmäkseen virkattuja paloja, joista voi yhdistää peittoja, huiveja, pöytäliinoja, ponchoja tai mitä vain keksii. Kannattaa napata mukaansa, jos jostain kirpparilta sattuu löytämään!

Niin ja mahatauti on vieraanamme edelleen. Minä, Vauva ja Isäntä ollaan suunnilleen kunnossa, Poika ja Tipu eivät. Jos ei tämä tästä rupea menemään pian ohi, niin lääkäriinhän tästä niiden kanssa joutuu. Tämän kuun lopussa pitäisi vanha koti olla tyhjänä uusille asukkaille. Kukahan meillä ehtisi ja jaksaisi pakata?

torstai 5. kesäkuuta 2008

Potilaita ja varastohävikkiä

Kesähelteet tulivat ja meillä touhutaan tätä: ensin Tipu...

...ja sitten Poika.
Joku saattaa osata päätellä sangosta petin vieressä, että vatsatautiahan tässä podetaan. Aivan oikein! Minä olen ainoa terve tässä talossa. Noita kuvatessani Isäntää kiinnosti enemmän nukkuminen kuin filmi. Vauva on onneksi päässyt vähällä, muutaman oksennuksen olen toki syliini saanut. Yleiskunto on kuitenkin pysynyt hyvänä koko ajan. Tipu se on surkea näiden mahapöpöjen kanssa, se sairastaa aina kaksi kertaa niin kovasti kuin muut. Eilen illalla se oli niin poikki, että ei jaksanut pissalla käydä. Senhän arvaa, kuinka sitten yöllä kävi: "Äitiii! Mun sänky on ihan märkä!" Niinpä... Oksentelun takia likapyykintekotahti on ollut semmoinen, että ne peitot, mitkä eilen pesin ja aamulla hain pois kuivumasta ovat taas narulla. Onneksi nyt on Tipullakin pysynyt jo pikkuisen neste ja ruokakin sisällä. Jospa tämä tästä helpottaisi. Niin ja kyllä tuo Vauvakin on sen verran kipeä ollut, että itsekseen touhuilu ei oikein maistu. Käsityöt ovat jääneet aika vähälle, yksin oleva kutile kun pitää paljon pienempää meteliä kuin lattialla kitisevä vauva. Enää en kyllä kehtaa tulla tänne, ennen kuin on jotain raportoitavaa.

Sitten se varastohävikki. Toin viikonloppuna Vauvalle isompia vaatteita mökiltä aitasta. Laatikot olivat päällisin puolin ihan siistejä, mitä nyt vähän linnun- ja hiirensontaa päällä. Yhdestä laatikosta löytyi kuitenkin sisältä kummia papanoita. Ne olivat paljon isompia kuin hiiren aikaansaannokset, jotain puoli senttiä halkaisijaltaan. Papanoita löytyi laatikon sisältä, vaatteiden välistä asti. Muuten olisin veikannut oravaa, mutta miten se sinne vaatteiden väliin olisi päässyt? Pesun jälkeen huomasin, että siinä laatikossa olleissa villavaatteissa oli pieniä reikiä. Keinokuituvaatteet olivat ehjiä. Laatutietoinen tuholainen, oli sitten mikä oli. Hävikkiä kertyi tällä kertaa kaksi villahaalaria, villatakki, villapaita ja slipoveri, kaikki noin kokoa 80 cm. Voi harmi. Joudun varmaankin tekemään Vauvalle uusia villavaatteita...
Oli näiden laatikoiden kanssa toinenkin outo juttu. Minä kannoin näitä ensin varastosta autoon ja sitten kotona alakertaan pyykin pesulle käsivarret paljaana, kun oli lämmin päivä. Välittömästi kummankin kerran jälkeen alkoin hirmuinen kutina käsivarsissa ja muutaman minuutin päästä niihin nousi nokkosrokko. Ei tätä ymmärrä ei.

maanantai 2. kesäkuuta 2008

Viikonlopun hommia

Yhtään valmista käsityötä ei viikonloppuna tullut, kaikenlaista muuta tuli kyllä touhuttua.

Rakennusajan koti löytyi muutaman kilometrin päästä uuden rakennuspaikalta. Siellä on iso vanha maatalo tyhjillään. Talossa on keskuslämmitys, siisti sisäsauna, sisävessa, keittiö (uudehkot siistit kaapit, tiskikone, iso jääkaappi), kaksi kammaria ja iso tupa. Ja vuokrakin on edullinen. Näin ne asiat joskus meille valmiiksi järjestetään!

Vanha tupa näyttää nyt tältä. Tästä on jo aika kasa rojakkaa ajettu muualle kasaan poltettavaksi. Tänään ei saatu palopäälliköltä lupaa tuikata kokkoa tuleen. Odottelemme siis märempää keliä.
Vanhan tuvan vintiltä löytyi separaattorin runko ja aitoista sen osat. Poika ahersi lauantaina ja yritti saada kaikki kaksikymmentä osaa paikoilleen. Ihan ei meidän perheestä kenelläkään yleissivistys kata tällaisen kasaamista. Iltapäivällä separaattori jo toimi! Se on kyllä tosi jäykkä pyörittää, olisikohan käytön ja öljyn puutetta...


Sunnuntaina sitten käväistiin mökillä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Vissiin vähän vauva ja nämä muutto/rakennushommat häirinneet mökkeilyä. Tässä kuitenkin tätä mökkirantaa. Mökillä oli sisällä 13 astetta lämmintä, ulkona vähän enemmän. Edes Poikaa ei kiinnostanut uiminen.
Tällaisen hauskan pikku tuulenpesän löysin rantakoivusta. Kiva seurata, miten tämä kasvaa!
Kotona on omenapuu nyt näin komeasti kukassa. Näitä omenoitahan me ei enää olla täällä syömässä. Uuden kodin omenapuissa ei ole vielä edes kunnolla lehteä. Takapihan omenapuissa kyllä oli nuppuja. Saa nähdä nyt, tekevätkö nuo omenoita, kun kaadettiin metsä ympäriltä.
Vauva löysi varpaansa. Nyt on lelut aina mukana!